Taas on eräs hippaviikonloppu takana ja toisillahan se terävä meniki päähän niinku lakki. Meikillä ei menny, vaikka monet koitti horjuttaa meikin urheilijan omaatuntoa. Jouduin myös paljon rauhoittelemaan huolestuneita kannatusjoukkoja, sillä viime aikaiset blogipäivitykset ovat vääjäämättä antaneet sen kuvan, että meikillä menee kaikki totaalisesti päin persettä. Niinhän ne tietenki meneeki ja onhan meikillä ollu paljon erinäisiä vaikeuksia hallikauden jälkeen, mutta ei tilanne aivan toivoton ole. Kovin takaisku oli toki jo aiemmin mainittu alavatsavamma, josta ei ultraäänikuvauksessa kuitenkaan mitään repeämän merkkejä löydetty. Sen suhteen arvailu siis jatkuu edelleen. Siitä huolimatta, meiki on pystynyt jo nostamaan treenien tehoja ja piakkoin ollaankin kisakunnossa. Täytyy varautua siihen, että pari ensimmäistä starttia voi olla tahmeita, mutta meiki on täysin luottavainen sen suhteen, että totinen näytönpaikka on tulossa.
Meiki alotti viikon aika varovaisella 2*4*600m treenillä, jonka sain yskiä tolkuttomissa tuuliolosuhteissa Raatiin kentällä. Tiistaina juoksin 2*5*200m 27-28s 2,5/10 ja käytännössä koko treenin sai repiä pohkeet krampissa perkeleen kylmän tuulen vuoksi. Vittu että vitutti. Kesäkelien takia meiki juoksikin torstain treenin Ouluhallissa. Sillon vitutti vielä enemmän ku koko leikki piti alavatsan ärtymisen takia keskeyttää ensimmäisen sarjan jälkeen. Saldona olis siis 5*150m 19-20s /2,5. Täysin kynäniskaa edelleen. Perjantaille oli hiihtäjien treeni tiedossa, sillä lähdettiin kyntämään Kallin mäkeä ylös. Hyvä treeni siksi, että saa kunnon happotreenin ilman kovia tehoja = oivallinen treeni meikille tässä tilanteessa. Varovaisuuden nimissä rajoitettiin vedot kuitenkin 2*3. Vaikka kuvassa tuo mäki näyttääkin kynäniskalta niin oon varma, ettei kovin moni teistäkään puliukoista ees kävelis tuota ylös yskimättä.
 |
| Skeida kuva Kallista. Valkosen majan edustalta mäen kyntäminen alkaa. |
Lauantaina oli vuorossa pelkkää huoltavaa nysväystä ja lopulta viikon viimeiseksi juoksutreeniksi oli kirjattu 2*2*200m, joka on yleensä äärimmäisen hyvä orientoiva treeni 400m kisaa varten. Vielä en sitä valitettavasti tarpeeksi kovaa pystynyt vetämään. Erityisesti liikkeellelähtö oli hankalaa ja saatoin suorittaa sen ehkä hieman liiankin varovaisesti. Ajat oli 24.4; 25,0; 24,2; 23,3. Vasta viimeisessä uskalsin hieman hakea rytmiä ja tehoja juoksuun. Happoja en saanut aikaseksi, mutta tuo viimeinen veto oli äärimmäisen huojentava suoritus, sillä se on merkki siitä, että kuntoutus on todellakin hyvällä mallilla. Ehkä en vielä ensi lauantaina Pohjois-Suomen Mestaruuskisoissa juokse, mutta viimeistään Pikajuoksukarnevaaleilla 17.06 pääsen aloittamaan kauden.
Viikonlopun aikana meikiltä myös väännettiin kahdella käsittelykerralla jänteet oikeille paikoilleen. Enää nekään ei oo täysin päin persettä, eli nastasti menee!
 |
| Meiki halus olla nasta niinku Pekmanni. Irvistelyks meni. |
Meiki yrittää parhaani mukaan pitää tämän blogin vielä reeniblogina. Katsotaan kuinka käy.
Meiki (Antti)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti