Kapakki tai kalotti

Olipa saakeli hyvä reeni tänään. Kävin Keminmaan kentällä reenaamassa koska Sauvosaaressa oli se saatanan rakki tapahtuma. Pikasesti kävin tänään siellä hurttien seassa tutkimassa mahdolliset kenttään syntyneet vaurioot. Nopealla silmäyksellä en mitään ihmeellistä havainnut, mutta katotaan nyt mitä sieltä autojen ja kojujen alta vielä paljastuu. Hirvittää se kun ne lähtee huomenna sieltä sumasta sompailee pois kuorma- ja pakettiautojaan. Eiköhän se kenttä sitten viimeistään oo entinen. Vittujen kevät tätä järjen köyhyyttä.

Niin oli tosiaan mukava reeni, paras tälle kesälle. Pari päivää sitten muistelin miltä juoksu on tuntunu parhaimmillaan ja aloin miettimään että pääsenköhän enää koskaan samoihin tuntemuksiin. Ehkä meikillä on kuitenki vielä hyviä päiviä edessäki. Aivan melkeen täysillä tehoilla juoksin ilman tavanomaisia pelkotiloja. Otin lähtöjäki. Heti aloin tuntemaan itseni satasen juoksijaksi kun lähdötki tuntu kulkevan. Meiki oottaa innolla että loppu kaudesta pääsen juoksemaan itteni kappaleiksi satasen kisoissa. Yhä edelleen sisimmässäni meiki kokee satasen kuninkuusmatkaksi johon kaikista mieluiten keskittyisin jos pystyisin.

Huomenna pitäs mennä kalottiotteluun Ouluun juoksemaan viestiä. Menen sikäli kun aamulla sattuu huvittamaan. Kysykää joku äkkiä meikiä kapakkiin mukaan niin se on sillä selvä.

T: Meiki (Eemeli)