tiistai 30. huhtikuuta 2013

Vappujuna palamun alle

Huomena mennään!

Valmistautuminen reissuun ei oo ainakkaa vielä luppaillu hyvvää. Sofia lähti ajeleen etukätteen Merijärvelle päin ja ajeli ajatuspäisään peltipolliisiin. Tämän jäläkeen se meinas kossauttaa hirveen mutkasella mettätiellä. Meikin pankkikorttia taas ei oo vieläkkää näkyny. Oon täsä jo yli kuukauen tolskannu pelekällä kätteisellä, ja tolskaampa näköjään vielä jatkosaki. Ei tässä auta ko siirrellä rahhaa tililtä toiselle ja nostaa kätteen kaikki. Ja piilotella rahat ympäri matkalaukkua, taitaa koko reissusta tulla yhtä eurokuuropiiloa. Vapise Ossuuspankki, soittelen kyllä vihasta puhelua sinnesuuntaan heti ko oon takasin Rollon vaaramaisemisa!

Junamatkaki alako oikeen mallikkaasti. Ei ehitty ees Muurolaan asti, nii konnari kuuluttaa että ollaan aikataulusta jälesä. Ei siinä, vennaillaan rauhasa. Muutenki täsä ajellaan koko Suomen läpi nii ei se oo nii justiisa jos vähän myöhästyttään aikataulusta. Lapisa on oppinu lepposaksi.
Sofiaa vähän harmitti ko se ei voinukkaa jäähä viettään vappua Tampereelle

Mentii heti testaan Cumuluksen kuntosali. Löyettiin sieltä venytyskoje mannaateille.
Onneksi me täyennettään Sofian kans niin hyvin toisiamme. Sofia totes, että se ei tarvi mittää miestä ko sillä on meiki ja meikin haukkari. Meiki sitte tuumas, että multakkaa ei puutu mittään ko mulla on Sofian auto ja pankkikortti. Miettikääpä mimmonen symbioosi. Vie oikian parisuhteen 6-0. 

Meiki kävi kyselemäsä urkalla vähän mun tavaroitten perrään. Kollarit mulla on ollu hukasa jo parisen kuukautta, sammoin se Lidlin ja Polarin kello ja mp3 soitin. Iso H raotti mulle urkan löytötavarahuoneen ovia. Se oli kattoon asti täynä tavaraa jätesäkkeisä sun muisa. Meiki katto ensin että ei saakeli, mutta sitte jollaki ihmeen tuurilla kiskasin ensimmäisestä lahkeesta ja siinähän ne mun Lonsdalen lempparikollarit lepäs. Pitäkäähän ihmiset tavaranne tallesa, ette todellakkaa halua kaivaa omia kamppeitanne sieltä pimiästä ja haisevasta loukosta. Kellojen tarina ei päättyny yhtä onnellisesti, ne oli lähetetty aikasemmin päivällä löytötavaratoimistoon. No ne haetaan sitte sieltä. Soittimen perrään en ees muistanu kysellä.
Löysin yks päivä mun pipon urkan nurkista.

Suoristusrauat jäi tosiaan kylppäriin, ja nii jäi myös korkkarit ja muut hippavermeet. Mutta elekää nyt silti suuttuko, jos lepopäivänä juuaan palamun alla yhet breezerit. Sen sijjaan mukkaan tarttu ruisleipää, kaurahiutaleita ja tiskiharja. Niitä ei kuulema Portugalista löyä! Meinasin samantien pakata muutaman rahkapurkinki mukkaan, mutta tajusin, että perillä sielä purkisa saattas olla oltermannia ehrmannin sijasta. Arielikki piti pussittaa pyykinpesua varten, kuin myös palkkarit ja kreatiinit. Ja tottakai tajusin vasta jäläkeenpäin että kaikki valakoset pulverit on nyt samannäkösissä pusseissa. Saapi nähä tulleeko sitä laitettua ensimmäisenä aamuna pesujauheet puuron sekkaan.
Kato äiti mitä me tehhään vappuna!
 Klara vappen, spara vatten, dricka vatten hela natten! Juokaahan meikienki simat.

Soitellaan! (Teikin piikkiin)
t meiki (repa)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti