keskiviikko 26. helmikuuta 2014

LL ja oikeus osallistua

Niin saatiin Sm-hallit pois alta Rovaniemellä. Minun nyt ei tarvi alkaa enää mitään yksityiskohtaista selontekoa tekemään siitä mikä kisoissa onnistui ja mikä ei. Sen saivat urheilijat ja kisavieraat itse käydä toteamassa. Paremmin järjestelyt tietysti onnistuivat kuin esikisoissa. Sm-tasoisissa kilpailuissa tapahtumaan kuitenkin kuuluu vähän muutakin kuin se että kilpailijoille mitataan tulokset ja ne kirjataan paperille. Se puoli onnistui pääpiirteissään ihan hyvin mutta muu sen ympärillä ontui. Kilpailuissa urheilijat ovat yleensä kiinnostuneita tekemistään tuloksista ja tässä tapauksessa oli yleisökin. Kentältä ei löytynyt minkään näköisiä tulosnäyttöjä eikä kuulutuskaan pystynyt tietovajetta kovin tehokkaasti paikkaamaan. Välittömästi kun juoksija tulee maaliin, täytyy tietää kuka on voittanut ja paljonko oli voittoaika. Ei kuulu asiaan että Sm-kilpailuissa näitä tietoja odotellaan puolituntia. Esimerkiksi miesten 400 metrin kisan tilanteista, joka juostiin kuudessa erässä, ei ollut yleisössä käsitystä eikä tainnut olla urheilijoillakaan vielä pitkään aikaan viimeisen erän maaliintulon jälkeenkään. Lisäksi järjestäjien olisi mahdollisesti kannattanut uskoa mitä hallivalvojat varoittelivat kuulutuksesta ennen kisoja. Ehkä vitsikkäin tapaus kisojen aikana oli se kun yksi järjestäjistä päätti ajaa erään Sul valmentajakortilla sisään tulleen valmentajan ulos hallista, kesken tämän keskustelun liiton huippu-urheilujohtajan kanssa. Valmentajayhdistyksen kortti oikeuttaa sisäänpääsyyn käytännössä kaikkiin kilpailuihin suomessa mutta tämä yksi sitten päättikin että hänelle se ei kelpaa. Kisojen onnistuneisiin puoliin kuului ehdottomasti kuumana käynyt lipunmyynti. Järjestelyissä mukana olleen kertoman mukaan liput myytiin loppuun jo lauantaina.

Tietystihän isäntäseura onnistui taas järjestämään taivasteltavaa suomalaiselle yleisurheiluväelle. Tämänkertainen temppu oli poistaa oman seuran urheilijoiden viestijoukkue miesten 4xkierroksen kilpailusta. Ei kiinnostanut pisteet seurojen pistekilpailussa tai ylipäätänsä nähtiin paremmaksi pyrkiä estämään ensimmäisenkään isäntäseuran urheilijan esiintyminen kotikisoissa. Naisten viestijoukkue lopulta päästettiin pitkin hampain osallistumaan mutta miehiä ei. Sen jälkeen kun joukkueet oli ilmoitettu kilpailuun, päätti seura luoda sellaiset "kriteerit" joita kumpikaan joukkue ei vahingossakaan täytä. Näitä kriteerejä eivät kaikki miesten kilpailuun lopulta osallistuneetkaan seurat täyttäneet. Tällekkään seuran tempulle ei löydy perusteita Sm-kilpailuja koskevista mestaruuskilpailu- tai edustussäännöistä. Seura ei voi asettaa osallistumisrajoituksia joukkueelle/urheilijalle lajiin johon lajiliitonkaan puolesta ei ole osallistumisrajoituksia asetettu. Seura jälleenkerran viisveisasi urheilijoiden oikeusturvasta ja omavaltaisella päätöksellään kielsi joukkueen oikeuden osallistua. Mutta eihän tämäkään taistelu yllätyksenä tullut. Naisten joukkueen osalta seurassa todettiin lopulta heidän osoittaneen "kilpailukykyisyyttä" toisin kuin miehet. Tosin naisten joukkueen juoksijoista kukaan ei ollut urallaan alittanut seuran vaatima aikarajaa, kun taas miesten joukkueessa sen olivat alittaneet kaikki mutta eivät vaaditun aikamääreen sisällä. Hieno homma että edes naisten joukkue sai lopulta osallistua. Joukkueen nuoremmille juoksijoille oli vaikuttava kokemus päästä juoksemaan samassa kilpailussa Jyväskylän Kenttäurheilijoiden huippujen mm. Hanna-Maari Latvalan kanssa. Ehdottomasti olisi ollut kieltämisen arvoinen kokemus tämäkin.

Tässä on kaksi MM-kisarajaa tuottanut naisten 60m aitojen finaali. 

Hanna-Maari Latvalasta täytyy todeta että siinä on luultavasti suomen atleettisin nainen. Hantasta voi itsekkin ammentaa orientaatiota kevään painonhallintajaksoon kohti juoksijamaisempaa vartaloa. Suomelta lähtee mahtavista naispikajuoksijoista koostuva joukkue Sopotin MM-halleihin. Toivotan hyvää kisaorientaatiota teille Hanna-Maari Latvala, Noora-Lotta Neziri ja Matilda Bogdanoff.

- Eemeli

perjantai 21. helmikuuta 2014

Arctic Pride - Seksuaalinen tasa-arvoisuus ja oikeus olla oma itsensä urheilumaailmassa

Minulta pyydettiin kirjoitusta Arctic Pride-tapahtuman blogiin ja tottakai sellaisen myös tein. Laitan linkin kirjoitukseen myös tänne Arctic Pride viikonlopun kunniaksi.

- Eemeli

keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Veryttely ehdottomasti kielletty!

Pari viikkoa sitten urheiluopistolla tapahtui yllättäen muutos käytäntöihin, jossa tiettyjen yleisurheiluvuorojen aikana muiden lajien edustajien ei sallittu enää verytellä kentän sisimmällä radalla. Vaikka tämä käytäntö ei ole varsinaisesti pois minulta eikä muiltakaan yleisurheilijoilta, näen tämän silti huolestuttavana kehityksenä. Asiasta oli tullut valituksia että toisten lajien urheilijat käyttävät kaupungin maksamia yleisurheilijoiden vuoroja. Tiedän kyllä ketkä tämän valituksen takana ovat ja heitä ei ole kuin pari. Sen lisäksi että oman lajin sisällä on poltettu sillat joka suuntaan, kannattaa tietysi myös rikkoa välit muiden lajien seuroihin. Tällainen tarpeeton ehdottomuus kääntyy vielä itseään ja lajia vastaan jossain vaiheessa.

Veryttelyrataa erottavat kettingit.

Urheiluopistolla on siis kahdenlaisia yleisurheiluvuoroja, yleisurheiluakatemian vuoroja ja kaupungin seuralle kustantamia vuoroja. Muiden lajien käyttökielto koskee kaupungin vuoroja, koska näiden vuorojen käyttöön liittyen on myös vuoronhaltijana olevalla seuralla sananvaltaa. Yleisurheiluakatemian vuorot ovat sen sijaan urheiluopiston hallinnoimia. Kaupungin vuoroja on pari tuntia päivässä ja yleensä ne sattuvat vilkkaimpaan hallin käyttöaikaan. Tietyt yleisurheiluvuorot ehkä kaipaisivatkin rauhoittamista mutta eivät ne joihin toimenpiteet nyt kohdistuvat. Yleisurheiluakatemian vuorot ovat niitä joilla on eniten juoksijoita ja vauhdit kaikista kovimmat, ja niillä edelleen sallitaan muidenkin veryttely. Kaupungin vuoroilla on taas satunnaisia junioriryhmiä ja yksittäisiä muita harjoittelijoita, joskus ei ole yhtään ketään. Eräänä tiistaina oli radalla yksi veteraanijuoksija ja toisella puolella kenttää pienehkö junioriryhmä, muutamat veryttelijät ajettiin radalta pois. Seuraavana torstaina kentällä olin minä ja pieni junioriryhmä, Woman volleyn kakkos-joukkueelta ja muutamalta muulta kiellettiin jälleen veryttely. Se oli täysin tarpeetonta minun tai sen junioriryhmän harjoittelun kannalta. Minusta tuntuu pahalta että sen takia kun minä olen radalla, siellä ei saa olla kukaan muu. Mutta kun asiasta on valitettu ja kaikki on siksi tasapuolisesta ajettava radalta pois. Täydellistä hölmöläisen hommaa. Hiljaiset vuorot hiljenee ja vilkkaat vilkastuu entisestään. Yleisurheiluvuorojen käyttäjien enemmistön mielipide on selvä, muiden lajien satunnaiskäyttäjät kaupungin vuoroilla eivät haittaa. Tähän on tultu vain parin valittajan tähden. Peruusteena on se ainainen jankutus ”ei mekään mennä Rokin vuorolla luistelee kaukaloa ympäri”, sen pidemmälle asiaa ei olla ajateltu.

Kuten totesin, varsinaisesti tämä ei ole juuri nyt mitään yleisurheiljoilta pois mutta myöhemmin se saattaa olla. Esimerkiksi lentopallopelien aikaan on yleisurheilijoiden sallittu harjoitella takasuoralla, mitäpä jos se kohta kielletään tämän takia. Tai jos lentopallopeli ja yleisurheilukilpailu ovat sattuneet samalle päivälle, on yleisurheilijoille sallittu pienet oman varauksensa ylitykset. Kannattaa näiden asioiden sopimisesta tehdä hankalampaa? Kesällä saattavat ehkä jalkapalloijat sanoa yleisurheijoille, ettei ole koko kentälle asiaa pienimpien kakaroidenkaan pelin aikaan. Jääkiekkoilijat ovat se käyttäjäryhmä joiden kanssa on ollut eniten hankaluuksia. Heille tuntuu menevän hallin käytännöt valitettavan hitaasti jakeluun. Jääkiekkoilijoiden kanssa yleisurheilijoilla ei ole mitään yhteisiä tiloja joita meidän tarvitsisi jakaa. He tulevat yksipuolisesti yleisurheilijoiden vaivoiksi. Minun puolestani joutaisivat hölkkäämään sitä omaa halliaan ympäri, elleivät juoksuradan toimintatavat ala muistumaan mieleen.

Tämän hetkinen meno on omiaan haittaamaan Rovaniemeläistä urheilua, edustustasoa myöten. Oli kyseessä mikä mestariurheilija hyvänsä, tämän tarpeettoman periaattellisuuden vuoksi voidaan tulla estämään hänen oheisharjoittelua tai veryttelyitään. Erityisesti sieppaa kun Wovon pelaajia mennään hätistelemään. Asiaan vaikuttamaan pystyviltä virkamiehiltä ja muilta toimihenkilöitä toivon sellaisia linjanvetoja että käytännöt palaavat entiselleen ja valittajia kehoitan miettimään asiaa pidemmälle kuin että valitetaan vain tavan vuoksi.  

- Eemeli

sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Esikisat vai ei siinä-kisat?

Eilen järjestettiin Santa Claus-hallit eli Sm-hallien esikisat. Kisat meni päin persettä niin omalta kuin järjestelyidenkin osalta. Järjestelyjen taso ei juuri luottamusta herättänyt mutta ihmetellään ensin omia suorituksia. Itehän yskäsin pöytään kauden heikoimman päkityksen eikä finaaliinkan tarvinu mennä vaikka olishan se pitäny pystyä hoitamaan. Juoksu oli semmosta punomista että meinasin itteni kaataaki matkan varrella. Eniten matkan tekoa hidasti iso maha. Ei tarvi ihmetellä miksei sadasosat ja kymmenykset käänny eduksi kun kesästä on 5 kiloa lihottu. Laihuttaminen lakkas kiinnostamasta siinä vaiheessa, kun joutu toteamaan että 400m kisat saa unohtaa tältä talvelta akillesjänteen takia. Nyt ku on rasvakerros kerätty niin ei voi muuta ku ihmetellä, tälle hallikaudelle siitä ei ehdi päästä eroon. Rasvaprosentti on nyt varmaan korkeampi ku keskiverto naisurheilijalla. Hyvä että uimahalliin kehtaa juuri mennä.

Jos sanotaan että huono kenraali tietää hyvää varsinaista näytöstä, niin tällä kertaa en luottais siihen jos kenraali on ylipäätänsä ensimmäinen ja ainoa harjoitus organisaatiolle. Porukka vaan tuodaan ympäri Lappia eri seuroista järjestämään kisoja ja oletetaan että homma sujuu aivan kylmiltään. Joka lajissa joku tökki enemmän tai vähemmän. Juoksut onnistui parhaiten. Tietääkseni kaikki saivat asianmukaisen tuloksen mutta joitain eriä jouduttiin uusimaan koska ajanotto ei käynnistynyt laukauksesta. Sama ongelma tuli vastaan kuin kolme viikkoa sitten RDS:n kisoissa. Silloin väitettiin että käyttäjässä oli vika mutta niin kävi sama temppu osaavimmissakin käsissä. Tämän varalta arvokisoissa on toinen maalikamera varmistamassa ajanottoa. Nytkin oli toinen maalikamera paikalla mutta sen pystyttämiseen ei riittänyt aika eikä henkilökunta. Myöhässä juoksut eivät olleet missään vaiheessa 10 minuuttia enempää.

Kuulapaikalta kantautui valituksia siitä että tulokset mitattiin kerta toisensa jälkeen 10-15cm pieleen. Ilmeisesti alastulon merkkaaja osoitti alastulopaikat vähän sinne päin. Tulospalvelua hämäsi pöytäkirjojen merkinnät jossa yliastutut ja väliinjätetyt oli merkitty väärin. Kuulassa aikataulut käsittääkseni pitivät.

Hypyistä korkeus onnistui mutta pituus ontui pahan kerran. Pituudessa oli merkitty samalle alkamisajalle sekä miesten että naisten kilpailu ja kolmiloikkakin. Tämänhän tietysti kuuluu tarkoittaa sitä että ensin hyppäävät esim. miehet kierroksen, sitten naiset ja sen jälkeen kolmiloikkaajat jne. Kaikki ottivat yhtäaikaa askelmerkkinsä ja olettivat näin olevan. Nyt mentiinkin niin että ensin meinattiin hypätä miesten kisa kokonaisuudessaan, sen jälkeen naiset ja kolmiloikkaajien kisa viimeisenä. Kun tämä huomattiin ensimmäisen kierroksen jälkeen, menivät urheilijat ja valmentajat asiaa ihmettelemään, tähän toimitsijat huusivat vittua vastaukseksi. Ilmeisesti tarttunut järjestelytoimikunnan johdon epäasiallisuus joihinkin toimitsijoihinkin. Tällä systeemillä mentiin ensimmäiset kolme kierrosta. Neljänneltä kierrokselta alkaen otettiin naiset ja kolmiloikkaajat mukaan hyppäämään kun kilpailunjohtaja ehti paikalle neuvomaan. Pituuspaikan aikataulut petti täysin. Hyppyrytmi oli hidas ja kisat venyi. Hyvä että ehtivät lentopallopelin alta pois. Myös pituuspaikalla olivat väliin jätetyt ja yliastutut sekaisin.

Kisojen edetessä tulospalvelu ruuhkautui ja kävi hyvin hitaaksi. Palkintojenjaot samoin etenivät erittäin hitaasti. Esimerkiksi miesten 60m palkinnot jaettiin noin 3 tuntia ja vartin kisan jälkeen. Kun palkintoja ei kuulunut kohtuullisessa ajassa, moni lähti paikalta pois ilman mitaleitaan. Kisojen lopuksi niiden lajien mitalistit joiden palkintoja ei oltu vielä jaettu, saivat käydä pöydältä hakemassa mitalinsa jotta palkintojenjako osasto ehti lentopallon alta pois. Osanotonvarmistuksissa testattiin Sm-kisojen kaltaista käytäntöä. Varmistus ruuhkautui pahoin kisojen alussa ja moni ei ehtinyt ajoissa varmistamaan siksi että jonossa seisominen kesti niin pitkään.

Organisaatiossa on selvästikkin johtamisongelma. Niiden joiden kentällä kuuluisi johtaa tapahtumia, eivät ota riittävää roolia tai heidän ei anneta ottaa. Sen sijaan kentällä pyörii henkilöitä oman vastuualueensa ulkopuolelta neuvomassa asiat sekaisin sielläkin missä ne eivät vielä ole. Järjestelytoimikunnalla on ollut selvästikkin varaa jättää suuri määrä osaamista organisaation ulkopuolelle. Santa Claus-hallit olivat osoitus mitä siitä seuraa. On ihmisiä joita ei hyväksytä mukaan ja on ihmisiä jotka eivät missään tapauksessa tahdo lähteä tähän organisaation mukaan. Eri tehtäviin on sitten kaivettu henkilöitä joille aletaan opettamaan tehtäväänsä vasta esikisassa. Eikä kaikilla organisaatiossa mukana olijoillakaan ymmärrettävästi ole motivaatio parhaimmillaan. Kun järjestelyt tökki, alkoi lähettäjä vihjailemaan minun ja toisen henkilön sabotoineen järjestelyjä ajanoton osalta. Sm-hallit eivät kuitenkaan ole aikataulultaan aivan yhtä hektinen tapahtuma eikä kaikkia tällä kertaa ongelmia aiheuttaneita tilanteita tule siellä vastaan, joten tuskin siitä tapahtumasta kuitenkaan aivan yhtä sekavaa näytelmää tulee kuin esikisastansa. Että tällä tasolla. Muistaakseni vuosi sitten minun johdolla samat kisat järjestettiin hieman sujuvammin.

PS: Luulin että slopestyle on sitä että heikosti ravitut hipit lanaa poikittain jostaki slaidista tulemaan. Siinä oliki aika hurjia hyppyjä. Täytyy todeta että kyllä sillä lajilla on jotain tekemistä oikean urheilun kanssa.

- Eemeli