Kokousrallin kukkahattuhuipennus

Voi jumala jeesus! Tänään sai kolmen peräkkäisen kokouspäivän putki arvoisensa päätöksen yleisurheilujaoston vuosikokouksessa, oli melkoinen show nimittäin. Ne on omiaan nostattamaan itse kunkin motivaatiota tämmöset mukavat kokousillat. Pitkä tovi taivasteltiin menoa vielä kokouksen jälkeenkin. Kyllä saakeli tekis mieli lähteä kapakkiin tämmösten iltamien jatkoksi mutta on ollu kaikkinensa niin väsyttävä viikko ettei meiki jaksa, ja kyllä meiki haluaa huomenna reenatakki. Yleisen tinkaamisen lisäksi kokous sisälsi muunmuassa luottamustehtäviin nimityksiä henkilöiltä kysymättä ja ilman heidän suostumusta, keinotekoisten vastakkainasettelujen luomista ja lopuksi meikitkin ylenneettiin esikuvaksi virallisen esityslistan ulkopuolelta. Mikä perkeleen esikuva meikiki muka on? Pikajuoksija alemmalla kansallisella tasolla, kohtuullisen kova penkkipunnertaja ja muuten vaan nasta jätkä. Kai meiki sitten on esikuva kun niin kerran sanottiin. Ainaki huono semmonen. Omasta mielestäni kyllä ihan hyvä yläasteikäsistä ylöspäin.

Kukkahattutäti alertti!

Kyllä oli harvinaisen pahasuinen kukkahattutäti tänään vastassa. Ei riittäny että meikit solvattiin, siinä kun oli ittensä vauhtiin kiihdytetty niin sivumennen solvattiin myös Harri ja lähetettiin Kokkosellekkin terveiset. Onneksi jaostossa säilyi järjen äänikin edelleen kohtuudella edustettuna. Parillakin koneiston isoimmista rattaista oli ajatuksissa jättäytyä sivuun. "Kiitollisessa" ilmapiirissä väsyy pyytettöminkin puurtaja. Luojan kiitos nämä kaverit kuitenkin vielä jatkavat. Erityisen toimiva jaosto ei ole sellainen jossa päätöksiä tehdään sen mukaan kuka huutaa kovimpaan ääneen.  Vierustoverin mielestä illan kokousspektaakkeli muistutti Italialaista hallitusta. Tämmöstä mukavaa meillä tänä iltana. Oiskohan ne pahimmat höyryt nyt päästelty?

Ei se oo ihme jos seuratoiminta tahtoo joskus tuntua uunoilulta kun totista uunoilua ne on nuo opinnotkin. Sehän on selvä että meiki uunoilee omat opintoni, mutta että koko oppilaitoksen toiminta vaikuttaa täyspäiväseltä uunoilulta vaikka siellä on palkatut työntekijät pyörittämässä hommaa. Tähän mennessä syys- ja kevät lukukaudelta on koko ryhmälle saatu merkattua 0-5 opintopistettä. Ei oo ihme että alkaa ite kukin saamaan selvityspyyntöjä postiluukun täyteen. Mitähän niissä säännöissä ja laeissa todettiinkaan että missä ajassa ne pisteet piti merkitä rekisteriin. Tämän lisäksi lukujärjestykset menee tuosta vaan uusiksi, vähintään viikoittain. Kukaan ei pysy enää perässä. No meiki elää päivän kerrallaan, toiset taas ahistuu asiasta huomattavasti enemmän. 

PS: Kipakat kukkahattuterveiset Rovaniemeltä, Kokkonen varo sanojasi, sillä pian ei sullakaan ole enää asiaa liiton tehtäviin ja ryhmiin jos jatkat samojen asiattomuuksien kirjoittamista.

- Harvinaisen tylsällä kynällä, Meiki (Eemeli)

Rajajääkäri Kehus

Mitä teikit? Meikille kuuluu armeijaa. Kohtahan on jo kaksi kuukautta vierähtäny Ivalossa ja viime viikko lääkintämieskurssilla Sodankylässä. Melkonen ero niilläkin paikoilla. Jätetään kuitenkin vertailut sikseen ja kerron, mitä armeija on meikissä saanut aikaan.

Jotkin saattavat muistaa meikit turvonneena kaljasta, mutta samalla testomanina huikeiden painonnostosuoritusten ansiosta. Molemmat ovat kuitenkin nyt historiaa. Meiki on laihtunut tämän seitsemän viikon aikana 5kg ja kaikki räjähtävyys on kadonnut suksiessa Ivalon vaarojen päällä. Ei saakeli. Hirvittää molemmat. Reenaamaankaan ei oo juurikaan kerennyt ja silloin kun kerkeää, niin ei vaan jaksa. Kun hiihtää päivät ja leikkii sotaa, niin into harjoitteluun katoaa kokonaan. Viime sunnuntaina tein ensimmäisen juoksureenin sitten armeijaan menemisen jälkeen ja meiki voi kertoa, että hirvitti totisesti ennen juoksemista ja juoksemisen jälkeen, että mitenköhän sitä pääsee taas vauhtiin, kun kotiutuu ensi syksynä. Tänäänkin meiki kävi Aspenissa, mutta päätin kuitenkin tehdä vain puntin, ettei näytä niin kynäniskalta mitä on. Se oli  kuitenkin suhteellisen kevyt, koska huomenna saa kuitenkin tehdä jotakin mukavia evakointihommia, saakeli.

Tässä Meiki ja Jani tehdään paririnnallevetoa pari kuukautta sitten. 205kg tuli kevyesti.

Soitellaan silloin, kun meiki armeijasta joutaa

T: Meiki (Niilo)

Viimeinen ilta vapaana, lähteekö Meiki linnaan?

Saakeli meiki on tänään raihnanen niinku rapulassa vaikka terävät jäiki ottamatta. Ilmeisesti tästä tunteesta johtuen elimistö hämäänty ja pakottautui avaamaan oikeiden rapulapäivien varalle jemmatut limonaadipullon ja juustonaksut. Meikistä tuntuu että meiki on kasvanu yläropasta, muualtaki ku mahasta siis. Ehkä meiki sitten on kasvanu, on tuntunu isolta viime päivinä. Raihnasuus johtuu eilispäivän 500m vedoista Kortelaisen kans. Luulin sitä harjotusta helpoksi mutta eipä ollukkaan vaikka vauhti oliki lepposa. Homma käy raskaaksi kun mennään kestävyysjuoksun puolelle. Kestävyysjuoksun tunnusmerkkeihin kuuluu että matkan pituus on yli 400m tai vedon kesto yli minuutin. Viimisessä kolmannessa vedossa tuntu todenteolla keljulta viimiset 200 metriä. Hapenotto ei riittäny ruokkimaan tätä valtavaa lihasmassaa. Ikävältä tais tuntua onneks muillaki. Tänään oli sitten helpohko määräintervalli 12x200, hirveesti muuhun ei tänään ois kyennykkään.

Mutta nyt siihen tämän päivän tärkeimpään uutiseen eli; jääkiekkoilijat haisee. Tänään oli joukkueellinen Rokin kiekkoilijoita puuhailemassa omiaan radanvarrella takasuoralla. Ainaku kun juoksin takasuoran läpi, oli hankala hengittää ja piti alkaa melkeen yökkäilee. Kertakaikkiaan vastenmielinen haju niistä levis, tuoksu oli suunnilleen sama kuin patterin pahan hajusimmassa jätkässä aikanaan armeijassa. Eikö ne saakeli koskaan pese niitä gollegeryysyjään? Sen lisäksi että ne tahtoo pyöriä juoksuradalla edessä niin vielä kiusallisempi ongelma on tuo hajuhaitta. Vittujen kevät!

Repa eilen esittelikin tätä lähinnä Ropsin ja Rokin hallivierailujen varalle kehitettyä kettinki viritelmää. Meikin mielestä täysin tolkuton systeemi, lähinnä vituttaa tämä järjestely. Toivottavasti se ei tullu jäädäkseen. 

Katotaan millon pääsee seuraavan kerran kirjottamaan, sillä kohta meiki lähtee linnaan. Ei oo Pistorius enää ainoa 400m juoksija kusessa, Tapauksesta ihmisjyrä oli nimittäin tehty rikosilmotus pahoinpitelystä. Huomenna meikiä sitten kuullaan poliisilaitoksella. Varmaan jään siitä suoraan tutkintavankeuteen. Sitten käydään oikeutta niinku Pistoriuksen kanssa että päästetäänkö meiki takuita vastaan vapaaksi. Voisko joku tulla maksaa takuut? Olikohan joku saanu kimmokkeen maanantain kirjotuksesta jättää se rikosilmotus nyt, kun sillon maanantaina mietin että ei oo toistaiseksi käyny poliisilla uhkailut toteen. Ei siinä, kyllä meiki on hyvin luottavainen. Suomi on oikeusvaltio.

T: Meiki (Eemeli) PS: Soitellaan vielä kun voidaan, linnasta ei pysty.

Repa Levällään

Jos jo ehitte säikähtää, että tekisin tähän blogiin jotakin naisellista interventiota muoti-ja sisustuspostausten muodossa, nii voitte huokasta helpotuksesta. En nimittäin aio julkasta kuvia itestä reikäkalsareissa. Tai hikisissä treenikamoissa. Keittiön sisustusintoilu jäis kuvvaan viikon ruoka-astioissa tiskialtaassa.

Repa Levällään on tuttu slogan Roilandian hippapiireissä.Tais lähtiä viime vapusta liikkeelle se juttu. Joku otti tussin esiin ja halusi koristella haalareita. Yhtäkkiä tussin jäläkiä alko ilmestyä myös iholle, ja mm tämä legendaarinen lausahdus kirjattiin iholle lohikäärmeitten ja sydänten ja muitten tuherrusten sekkaan. Se oli nasta ilta. Aamulla ei enää naurattanu ku tussi ei lähtenykkää pesussa pois. Osa tästä taideteoksesta tais olla paikollaan vielä seuraavan viikon uintitestissäki. Kapakissa levällään olo on kuitenki huomattavasti vähentyny viime aikoina.

Sanonta on saanu myös muita merkityksiä. Meiki on hyvin usein levällään, ainaki tavaroitten kans. Harva se päivä löyän urkalta jotaki mulle kuuluvaa; kenkiä, paitoja, pipoja ja kelloja. Jos siellä nyt näkkyy oranssia Polarin kelloa, tai sinistä Lidlin kelloa, nii ne on sitte meikäläisen. Varsinki sen Lidlin kellon haluaisin takasin, se makso yli kympin ja sillä on paljo tunnearvoa. Joskus mut on löytäny urkan tartaniltaki levällään. Tekastiin semmonen intrervallitreeni että laktaattia puski korvista ulos. Tämmönen levällään olo ois jatkossaki tavotteena. Lisäksi mulla on paljo kokemusta kappaleina levällään olemisesta. Tulukaa täältä kysymään mitä tarkottaa, että urheilija ei tervettä päivää nää.

Lyhyen johdannon ja esipuhheen jäläkeen meen ite asiaan. Tultiin siihen tulokseen koutsin kanssa, että hallikausihöntsäilyt jää sikseen ja alotettaan pk-kausi. Eipä nuo aiat vielä sillain kulekkaa että ois kehannu viivalle lähtiä. Juoksunki kanssa on vielä niin paljo tekemistä, että parempi keskittyä saamaan se kesäksi kuntoon. Perjantaina oli vuorosa yv ja keskivartalo-voima. Penkkikuntokaan ei vielä tyydytä. Kolomosia pysty tekkeen 55kg puhtaasti, päälle pitempää sarjaa 40kg. Riitti se silti kuulemma pelottelemaan urkan pikkupoikia. Niitä on hyvä käyä välillä vähän säikyttelemässä, että saa tillaa punttipäädyssä. 

 

Urkalle on tullu uus käytäntö. Radat jaetaan iltasin kettingillä. Ykkösrata on varattu kuntoilijoille ja jääkiekkoilijoille eli verryttelijöille, loput kolome rattaa on urheilijoiden käytössä. Sitä en vielä tiiä että onko ketjun tarkotuksena ehkästä kolareita, vai saaha hallivalvojat harrastamaan kuntojumppaa työaikana.

Kaiken huipuksi urkalta saa nykyään laastareitakin. Nyt kelepaa revetä ja hajota ja olla levällään. 

Loppuun vielä päivän treenibiisi

Ei soitella
T Meiki (Repa)

Vanhoja uria, uusia kusia

Ja niin kulkee elämä tuttuja ratojaan. Kausi on ohi, Kokkonen on kakkonen, jälleen vietettiin mitalijuhlia ja juhlien jälkeen oltiin taas perinteisessä kaudenjälkeisessä kusessa. No ei siitä sen enempää.

Kuukaudet on vieriny loppu syksyn blogikohusta jonka seurauksena meikillä vaihtu maisemat ja seura. Silloin pudoteltiin kovia sanoja ja uhkauksia. Tässä mielenkiinnolla olenkin odotellut että millonhan nuo uhkaukset käy toteen. No ei milloinkaan, tiesin sen kyllä jo heti. Täysin katteettomia uhkauksia, joita lauottiin vain sen tähden että saataisiin omat toimet näyttämään muiden silmissä oikeutetuilta. Toimitsijakielto meinattiin järjestää, samaten poliisitutkinta, joillekkin sivullisille annettiin jopa ymmärtää poliisitutkinnan olevan käynnissä. Että semmosta sillon ennen.

Lapsena Michael Monroen näkeminen telkkarissa tekemässä spagaatteja lavalla jäi vaikuttamaan psyykeeseen pysyvästi. 

Meiki on tässä peruskuntokautta yskiny käyntiin muutaman reenin verran. Raihnasia ollaan nyt niinku vanhustentalossa. Kontrasti on valtava, reilu viikko sitten juostiin sujuvasti kilpaa, nyt konkataan minuutti vetoja ja noidutaan. Ihan kaikkea en laita terävähippojen piikkiin, vaikkakin perjantai illan ja yön spakaattien heittelemisen seurauksena on ollut hieman ylivenyttynyt olo. Täytyy yrittää selittää tilanne itelle jotenkin niin että kyllä sitä terävää voi aina välillä ottaa. Kyllä ensimmäinen kyykkyreeniki painaa jaloissa vähintään yhtä paljon kuin hippaaminenkin. Herran jeesus että syksyn huippulukemista on päästy alaspäin. Tästä se uus rakentaminen taas alkaa, mutta korkeammalta vielä kuin syksyllä. Uskomatonta miten yhen viikon pulimenokaudella ehtii vieraantua niin paljon tutuista reenikuviosta, sunnuntaina urkalle palatessa tuntu että mihin helevettiin mää oon menossa. Äkkiä se alko kuitenki taas tuntuu orientoivan kotosalta. Katotaan mille tajuudelle tässä orientaatio virittyy. Totesin että antaa elämän kuljettaa. Tänään Aspenista lähtiessä oli pakko käydä ostamassa irtokarkkeja, kun karkit on jääny hyvin vähiin joulun jälkeen. No nyt on sitten mahakipeä, kävi niinku Repalle.

Naama on ollu irvessä viime päivät. 

T: Meiki (Eemeli)

Oppitunteja terävästä

Ja niin jatku jälleen Kokkosen kakkosputki. Eli siis Jyväskylän Sm-hallikisoissa Kokkoselle hopeaa 400 metrillä ajalla 49.98. Mitalista iloitsemisen sijaan tällä kertaa miestä lähinnä vituttaa voiton karkaaminen. Vilpinpaljastuslaittestot oli toiminu taas luottamusta herättävästi. Muutamia hämäriä hylkäyksiä tullu tälle päivää ja muutenkin reaktioaikojen keskiarvot oli aivan liian hyviä. Möröllä 400 finaalin reaktioaika 0,102, ei siinä.

Kokkonen irvistelee - päin persettä meni. 

Omista reeniasioistani voisin kertoa sen verran että eilen meiki nosti penkistä sen 150 mitä oon ehtiny jo pitkään suunnitella. Tänään meiki sai varsinaisen oppitunnin siitä mitä on totinen terävän ottaminen. Heti aamusta teräväpullo povarista esille. Pullo kumottiin suunnilleen neljällä huikalla. Koko homma alusta loppuun ohi noin tunnissa, ensimmäisestä huikasta unten maille. Tehokasta terävän ottoa sanoisin. Eilen meiki muuten teki ensimmäisen tilatun keikkani esiintyvänätaitelijana. DingDong kaikille vaan, soitellaan!

T: Meiki (Eemeli)

Hallit hallittu ja kaupungilla kylelleen

Niin on Santa Claus hallitkin junailtu läpi. On se aina kova projekti. Mitä enemmän osaa sitä enemmän saa tehdä. Välillä sitä funtsi että tätä tekee niinku työkseen, mutta tästä ei saa ku järjestettyä ittensä kuseen ja sillon tällön refresmenttiä. Onneks on nykyään pari ihmistä enemmän remmissä mukana jotka osaa myös. Siltikään ei järjestelyjen lopputulos tyydytä, uunoilua mahtu edelleen joukkoon. Kaikesta huolimatta, pitkän linjan Rovaniemeläinen yleisurheilukollega totes kisojen järjestelyjen menneen paremmin kuin ennen. Kiitokset toimitsijoille, teidän kanssa on hyvä jatkaa homman kehittämistä vuoden päästä koittaviin Sm-halleihin. Yksi ei kuitenkaan ansaitse kiitoksia, joka yhteistyökyvyttömyydellään aiheutti aitalähtöjen myöhästymistä ja sekaannusta. Positiivisin asia kisoissa oli kasvanut urheilijoiden ja vapaaehtoisten toimitsijoiden määrä. Kisoihin oli ilmoittautunut 191 urheilijaa ja he tekivät 369 lajisuoristusta. Kisojen suosituin laji oli miesten 60 metriä 23 osallistujalla.

Hetkittäin kisaa edeltävinä päivinä kun psyyke oli lujilla, teki mieli alottaa banketin viettäminen samantien. Maltoin kuitenkin säästää banketin lauantai illalle. Siinä oli sitten ensimmäiset terävät kuuteen viikkoon. Empä muistakkaan millon olisin ollu niin pitkään hippaamatta. Hippojen lopputulema oli se että yöllä vinkkuroin pyörällä kylelleen. Nyt on lonkka mustana ja peukalo melkeen poikki ja vituttaa. Tuntuu niin raihnaselta että kuuskymppiä vois kulkea peräti kaheksaan sekuntiin. Ei ne oikeen toimi yhteen terävän ottaminen ja urheilu. Hirvittää jo valmiiksi seuraavat hipat ja takautuvasti alko hirvittää syksyinen meno. Lyhyttä hallikautta seuraava pulimenokausi saa jäädy nyt huomattavan lyhyeksi, ei saakeli muuten onnista mikkään. 

Ei siinä-terveiset Hevonkuuseen!

Ihan ok päivä tuo Santa Claus lauantai lopultakin meikille oli. Kisat onnisti järjestelyiltään kohtuullisesti ja meiki teki kolme ennätystä, 60, 200 ja penkki. Tietysti aika oli tehdäkkin ennätyksiä sillä hallikisoja en oo kovin monia käyny sitten vuoden 2006, lähes joka talvi oon onnistanu olemaan kappaleina paitsi armeija vuonna. Tokihan edellinen joulukuukin meni tältä sesongilta päin persettä. Kuuskymppiseltä oon niin vieraantanu niin että se meni aivan päkittämiseksi. 200 metriä ilahdutti enemmän ensimmäisellä sisäratojen 24 alituksella 23.86 ja toisella sijalla. Positiivisinta oli se että saattoi juosta pikamatkoja kilpaa ilman tunnetta välittömästä kappaloitumisen uhasta. Penkkihän se tietenki meikillä oli päivän kovin tulos, 147,5 kiloa, sataviiskymppiä tekee tuloaan. Tänäkin vuonna vois asettaa tavotteeksi Luuleån Sprint Campenin, haluan lähteä rikkomaan ennätyksiä sinne koska nyt se on erittäin mahdollista. Toivottavasti tänä vuonna Luuleåån asti päästään.

Heikkilä otti paljon videoita ja kuvia. 

Kakkos-Kokkonen oli taas kerran edustamassa isommilla areenoilla hallimaaottelussa Växjössä. Tällä hetkellä mies on hyvin suivaantunut itselleen. Takana on kolme nelosen kisaa ja ykskään niistä ei oo menny uunoilematta lähöstä maaliin. Kokkonen arveli pian tarvivansa urheilupsykologin palveluita jos ei kohta ala onnistaa. Viikonloppuna on Sm-hallit Jyväskylässä. Kokkosella on nyt käynnissä on kova orientoitumin. Lauantaina Kakkosesta tulee vihdoin ykkönen.

Loppuun poimintoja viime päivien parhaista video pätkistä.

Lähettäjän tyylinäyte Liikunta Myllystä

Kansantaiteilija Himangalta. 

T: Meiki (Eemeli)

Tähtiä ja tuloksia

On aika purkaa ensimmäisen kuukauden kysymyksen tulokset. Tammikuussa kysyttiin, oletko koskaan suivaantunut Meikien Reeniblogista? Vastauksia annettiin 167 kappaletta. Vastaajista 66% oli joskus suivaantunut lukemastaan ja 34% lukijoista on selvinnyt lukuhetkistään ilman verenpaineen nousua. Ylivoimaisesti suurin suivaannuksen aiheuttaja oli kirjoittajan ylimielinen asenne 61 prosentilla äänistä. Suivaantuneiden osuus vastaajista oli yllättävänkin suuri. Vielä yllättävämpää on se että vaikka tekstit ovat aiheuttaneet monissa suivaannusta, ovat suivaantuneet silti palanneet sankoin joukoin takaisin blogiin ja vastaamaan kyselyyn. Vaalivilpistä on raportoitu joten tulosten luotettavuus on kyseenalainen.
Samalla julkaisemme myös uuden kuukauden kysymyksen, jossa tiedustellaan mikä on tie nastuuteen? Vaihtoehdot löytyvät oikean ylälaidan kyselypalkista.

Viikonloppuna meikit oli taas geimeissä mukana. Meiki oli lauantaina Aspenissa ja Antti tänään Tampereella tähtienkisoissa, molemmilla lajeina 400 metrin perinteinen. Kokkonen oli jälleen kakkonen, tällä kertaa vain Wendelin edellään. Taktiikkana oli tuttu ja viime talvena hyväksi testattu Pirkkahallin taktiikka. Saa nähdä riittääkö tuo näyttö ens viikonlopun hallimaaotteluun vai mihin se riittää. Kakkonen jaaritelkoon ite enemmän omista tähtihetkistään tähtienkisoissa. Meiki sai hoidella sitten pienemmät ympyrät Aspenissa.

Tässä on video Aspenin nelosen kaksinkamppailusta. Se oli  saakelin kova kamppailu voitosta tuloksen kustannuksella, vaikka sekunnilla lopulta homman käänsinkin. Kaks viikkoa sitten voitin saman kaverin kahdella kymmenyksellä, nyt sillä oli tietysti revanssi mielessä ja taktiikkana oli keretä vaikka väkisin ensin sisäradalle. Kaarteen puolessa välissä huomasin että nyt on kaveri alottanu tosi kovaa. Takasuora kiidettiin aivan täysiä, kerkesin takaa ohi ja ensimmäisenä leikkaamaan sisäradalle toisen kurvin sisään menossa. Pientä käsirysyäkin siinä oli ja molemmat sai kompastella. Saakeli kun se ei erotu kovin tässä videolla. Väliajaksi piritta sai 23,1 eli suunnilleen samaa vauhtia kuin ulkoratojen kakkosen ennätys meikillä. No ei varmaankan ihan niin kova eka puolikas oikeasti ollu mutta ihan helvetisti ylikova kuitenki. Joku kovempi juoksija jolle tuo avaus olis ollu optimaalinen vois juosta tuommosesta avauspuolikkaasta 49-50 sekuntia. Toinen puolikas ottikin sitten meikillä puolisen minuuttia. Itsemurha taktiikan seurauksena tuli ylivoimasesti kovimmat laktaatit elimistöön mitä on ikinä ollu. Maaliin tulon jälkeen päässä heitti enkä meinannu pysyä tolpillani pitkään aikaan. Vähän matkaa kun käveli niin kohta sai taas pötköttää tai laittaa istumaan. Todellakaan tän juoksun jälkeen ei pysyny kulissi yllä. No sisäratojen neloset ruukaa olla tämmösiä, käsirysyjä ja ylikovia alotuksia, ei siinä.

Kisojen järjestelyt onnisti aivan kohtuudella. Kuitenkin perinteiset kommervenkit kävi taas, eli kierroslaskuissa sekoaminen ja maalikameran siirtämiseen liittyvät yskimiset. Näyttää olevan ihan sama järjestääkö kisat Suomalaiset, Ruotsalaiset vai veteraanit, niin nää jutut menee aina pieleen. Tällä kertaa laskut sekos tonnivitosella, 1500 metrin päälle juoksutettiin vielä varmuuden vuoksi yksi kierros. Onneks ajanottaja oli tilanteen tasalla ja pelasti homman ottamalla ajat oikealle kierrokselle. Juoksijoilla jäi kuitenkin yhtä lukuunottamatta loppu kiri tekemättä, ainoastaan kisan voittaja Moilasen Pauli oli kierroslaskuissa vielä mukana. Totesin että tänä vuonna on Aspenissa joka kisoissa menny kierroslaskut pieleen. Ensimmäisenä veteraanien psm-kisoissa 800 metrillä voittoaika näytti 1.44. Voittaja totes että ei hän tainnu kuitenkaan suomenennätystä juossa. Aspen Ahtletic Gamesissa jäi kolmetonnia kierroksen vajaaksi, siellä voittaja katto maaliin tullessaan kelloa ja mietti että ei tainnu viiminen kilometri kuitenkaan 2.30 tulla. Ja viimesimpänä sitten tämä, edelliskerroista oltiin otettu opiksi ja juoksutettiin kierros ylimäärästä varmuuden vuoksi, ihan niinku viime kesän SM-viestien tonnivitosella. Sellaista sattuu.

T: Meiki (Eemeli)