Kestävyysjuoksua ja käsirysyjä

No niin, tässä teille kaikille mukavaa aamulukemista. Meiki intoutu kirjottelee vielä pikku terävissään näin aamuyöstä. Meiki on yrittäny tarkkailla tän blogin imagoa ettei menis kovin puli juttujen puolelle mutta nyt väkisinki menee. Se nyt on väistämätön osa elämää ja siitä kai teitä oikeesti eniten kiinnostaaki lukea.

Alotetaan nyt kuitenki urheilullisen puolen käsittelyllä. Tänään meiki kävi Hiirenkorva kisoissa Rovaniemellä leikkimässä kestävyysjuoksua. Käynnistelin kautta kasisatasella. En sillä ollu kasilla että joku paikka ois kappaleina. Se on ihan hyvä käydä kokeilemassa puolta liian pitkääki matkaa. Kyllä se kertoo jotain nelostaki varten ja saa maistella orientoivia happoja. 2.08,02 juoksin, vähän reilun sekunnin paransin ennätystä. Heti kisan jälkeen ajattelin että ihan ok aika, menipä eteenpäin kuitenki, vaikka 2.05 oli mielessä. Sitten se tyytyväisyys loppuki ku palkintojen jaon yhteydessä kuulin ajan uudestaan. Alko vituttaa ja siihen se urheilun ilo taas loppu. Eikö vittu voinu pitää matkalla 3 sadasosaa kovempaa vauhtia että ois alkanu ees 2.07 se aika. Neljäs olin koko paskassa mutta yks kilpaili 17-sarjassa niin sain yleisen sarjan pronssin. Nuorten maaottelu mies kuitenki niin ei haittaa vaikka hävisinki. Ekat 200 metriä ok, viimiset 100 metriä ok, kiriin jäi voimia aivan liikaaki. Mutta ne keskimmäiset 500 metriä olin aivan kynäniskat. En uskaltautunu pitämään riittävää vauhtia. Sitä heittäytyy helposti kynäniskaksi kun ei tiiä aivan mitä on tekemässä. Kyllä se 2.05 on aivan haarukassa jos vielä tälle kesällä lähen toisen kasin kokeilee, mutta tuskimpa. Ei ne kärkimiehetkään lopulta pysyny aivan tavote aikataulussa. Kahden minuutin alitusta haettiin mutta 2.02 päädyttiin. Loppujen lopuksi ihan hyviä merkkejä neljääsataa varten kuitenki. Eteen päin on menty kestävyyden osalta ja varaa jäi parantaaki helposti.

Meiki kirii vähän liianki lennokkaasti.

Nyt sitten siihen teitä enemmän kiinnostavaan aiheeseen. Eilen illallahan oli euroviisut. Eihän moni teistä junteista niitä tietenkään kattonu. Todennäkösemmin varmaan kattelitte MM-95 jääkiekon uusintaa videolta. Joka tapauksessa oli erittäin miellyttävää seurata niitä varsin asiantuntevassa seurassa. Ruotsi tietenkin voitti kuten etukäteen arveltiinkin. Sen kunniaksi maalattiin ystäväni laulaja-Samulin kanssa Ruotsin liput poskeen. Euroviisujen jälkeenhän täytyy tietenkin lähteä euroklubille. Tälle kertaa euroklubin paikkaa sai näytellä Umppari Torniossa. Nuorten oli päästävä sinne, koska siellä olit jotku saakelin vaahtobileet. Sinnehän se oli sitten mentävä. Se oli meikille ensimmäisen kerta Umpparissa. Jotenkin olin välttyny nämä vuodet siellä käymiseltä. Täytyy todeta että kyllä se oli primitiivisin mesta missä oon käyny. En ymmärrä että miten jotku, varsinki pissikset, on muka niin tavattoman innoissaan siitä paikasta. Niinku se ois jotenki erityisen siistiki mesta. Tietenkihän kaikki muuttuu heti siistimmäksi kun sinne saa ajaa autolla 25 minuuttia. Ensimmäinen kerta se oli meikille myös vaahtobileissä. Suhtauduin siihen jo etukäteen skeptisesti. Olin katellu kuvia ja se näytti kehitysvammaselta räpimiseltä. Jäi kyllä epäselväksi että minkä saakelin uuden ulottuvuuden se muka toi hippaamiseen. Ihmisen pituudesta riippuen vaahtoa oli lattialla nilkkaan-polviin asti. Eihän siitä vaahdosta ollu muuta iloa kuin että se teki lattiat liukkaaks ja ihmisten rotsit ja laukut hukku sinne vaahon sekaan. Siis ei mitään tolkkua ollu siinä vaahossa. Siihenhän se ilta huipentu että valomerkin jälkeen pihalla muutama juntti yritti käydä päälle sen takia ku oli Ruotsin lippu poskessa. Tulivat siihen selostaa että "vittu miten kävi jääkiekossa". Totesin vaan että jääkiekossa saa käydä miten haluaa. Siinä sitä aikamme nahisteltiin niiden junttien kanssa. Välttelin isompaa käsirysyä, eikä siitä mitään kummempaa saatu lopulta aikaseks. Näin jälkikäteen ajateltuna olishan se ollu hauska pahoinpidellä ne pöntöt siihen pihaan. Olisin voinu laittaa ne pötköttää siihen maahan jos ois aivan totinen tarve tullu. Onneks siltä Samulilta oli se lippu pyyhkiytyny poskesta pois ennenku tultiin kapakasta pihalle. Se olis ollu huomattavasti pienempänä kaverina isossa kusessa. Jostain syystä siinä joutu yks Aleksiki silmätikuksi vaikka sillä ei ollu ku makaroonilaatikot poskessa. Melko pian siihen alettiin saamaan jo maaottelu asetelmaa aikaseks. Ruotsalaisia alko valumaan muutamia avuksi. Ei siihen sitten kunnon maaottelua kuitenkaan saatu. Oiskai se ollu periaatteessa nastaa. Tämmöstäkö se on viikoittain siinä pihassa? Ei vittujen kevät! Joo kyllä ehottomasti kannatti maksaa kyydeistä vielä kaks kymppiä erikseen että pääsi näkemään tämän siistin Umpparin.

Voi lehmän vittu!

T: Meiki (Eemeli)

Saakelin hyvä orientaatio

Tänään meiki teki kunnon kestävyysjuoksureenin juoksemalla cooperin testin. Ei saakeli mitä hommaa. Hommassa oli kuitenkin hyvätkin puolensa. Meiki teki samalla henkisen harjotuksen ensi viikonlopun 800m kisaa varten. Nyt ei taida kovin kummosia skeidoja valahtaa pelihousuihin kun pillin vihellys kuuluu ja meiki käsketään lähtöviivan taakke.

Aamulla meiki katteli ikkunasta, että saakeli on kyllä loistava keli harrastaa kestävyysjuoksua. Perkeleen kylmä tuuli siellä tietenkin oli, kun pihalle pääsi. Tuuleen on myös vittumainen juosta pitkää matkaa 400m rataa ympäri, koska joka kierroksella on varmasti vastatuuli jossain kohtaa matkaa. Onneksi sentään aurinko paistoi. Skeida valahtaa meikillä aina housuun, kun pitää tosissaan tehdä kestävyysjuoksua, ja nyt oli pientä kilpailua herra Ainosen kanssa vaikka meikeillä oli sama tavote, maaginen 3000m raja. Yksin jos olisin juossut, niin helposti sitä itselleen antaa löysiä ja päästää vauhdin tippumaan. Nyt oli näytettävä Ainoselle, että ei meiki niin kynäniska ole.

Lopputulos oli meikillä 3080m. Vittu, oli jo aikakin. Onhan se kumma juoksia jos ei edes kolmea tonnia cooperissa pääse. Pääsin kuitenkin. Kun oli juostu kolme kierrosta, teki jo mieli höllätä vauhtia. Oishan meiki vähän tiputtanu, mutta onneksi Ainonen hiillosti meikiä siinä takana ja kirosi jos meikillä alko tippumaan. Ainosen vetovuorolla taas ei kehannu päästää sitä kovinkaan kauaksi. Lopussa Ainonen voitti meikit noin 20m paremmalla tuloksella.

Ei siinä vielä kaikki. Noin 45min oman juoksumme jälkeen toinen ryhmä saapui paikalle juoksemaan tätä kyseistä testiä, niin Ainonen päätti lähtä juoksemaan uudestaan. On se saakeli hullu jätkä. Meiki kävi kirittämässä sitä yhen kierroksen tai ainakin luulen niin. Voihan se olla, että meiki jarrutteli sen yltiöpäistä vauhtia. Kolme tonnia meni toisen kerran rikki! Vittujen kevät! Siinä vaiheessa meiki tunsi itteni täysin kynäniskaksi ja tunnen vieläkin, vaikka kestävyysjuoksua tuo homma on.

Ensi viikonloppuna alkaa meikilläkin kilpailukausi Rovaniemellä. Alotetaan ylipitkällä matkalla eli 800m kilpailulla niin kuin alussa mainitsin. Lisää tupinaa luvassa siis muutaman päivän kuluttua.

Tässä kuva Teneriffan nastasta urheilukentästä. Ois voinu esimerkiksi Keminmaan kentän rahoilla tehä tämmönen Kemiin tai ainakin kentän pinta olisi voitu uusia! Perkeleen perkele.

Terveisin: Meiki (Niilo)

Vittu että vituttaa!

Voi vittu että vituttaa! Tässä sitä ollaan junassa 7.30 just lähössä kämpille Helsingistä. Ei ollu kyllä tarkotus lähteä näin aikasin, mutta terävissäänn tämä tuntu hyvältä vaihtoehdolta. Ei olla nukuttu Onnelan jälkeen ollenkaan. Vähän käytiin Lassin luona yskimässä ja sitten keksittiin lähteä helvettiin täältä. Tarkemmin ajateltuna ei tässäkään ollu hirveesti tolkkua. Ennen viittä lähettiin Lassin kämpiltä käppäsee kohti Pasilaa. Päätettiin lähteä ensimmäisellä junalla takasin pohjoseen. Yhden junalla oli alunperin tarkotus. Siellä sitä maattiin Pasilan aseman lattialla niinku puliukot konsanaan.

Meiki päätti kuudelta lähteä Helsinkiin sieltä Pasilasta. Jani ja Antti aiko jäädä kuitenki sinne makaamaan. Vartija kävi niitä tökkimässä että mitäs puliukkoja te ootte. Puliukkojapa hyvinki. Meiki meni oottaa laiturille paikallisjunaa. Siitä Antti havahtu että sillä meinas jäädä läppäri ja muu omaisuus Helsingin rautatiaseman säilytyslokeroon. Ajatelkaapa ku ois ollu vitsikästä huomata jossaki Seinäjoella että nyt jäi omaisuus Helsinkiin säilytyslokeroon. Ne lähti sitten kans kuitenki mukaan. Saakeli ostettiin ennen lähtöä jokku vitosen patongit. Hyvä että sinne oli edes voinappia pantu väliin. Vittu että on nälkä vieläki. Eihän mikään kauppa tai ravinteli ole auki tähän aikaan. Varmaan pakko mennä tuonne ravintelivaunuun syömään jokku kusipää lihapullat. Kolme lihapullaa kympillä tarjous. Just kuulutettiin että on tuoreita persesilmäpullia myös. Anttiki just aukas tuossa virallisen Sell Games vesipullon. Kuohu neki hiilihappovedet syliin. Kun kerran menee päin persettä asiat niin sitten ne menee.

Onnelassa oli niin hyvä palvelu että neekeri pesi siellä aivan käetki sun puolesta. Saakeli että oli nastaa. Siellä sitä muka oltiin heilumassa Neuvostoliittolaisten kanssa. Eli siis Liettualaisten, Latvialaisten ja Virolaisten kans. Tähän väliin tämmönen pieni poliittinen kannanotto kuin että "Baltia is USSR"! Tämän ku olis aikasemmin jo hoksannu esittää.　

Oli muuten paskat geimit. Espoon Tapiot piti kisat niin väljällä aikataululla ettei mitään tolkkua. Saivat kisat pidettyä yhestätoista viiteen vaikka puolet lyhyempäänki aikaan ois pystyny. Vähän oli skeidat järjestelyt muutenki. Meiki odotti että olis kaikin puolin kovat geimit ku näihin kisoihin piti käydä aivan akreditoitumassa. Yleensä vaan arvokisoihin akreditoidutaan sisälle. Antin akreditoituminen oli aika hauska. Kun se meni akreditoitumaan siltä kysyttiin että mikä laji. Antti joutu toteamaan että se meni jo. Urheilujuoma vastaavanahan se lopulta vaan oliki tällä reissulla. Ja ihan hyvin siitä puolesta se vastaski

 Nämä oli opiskelija geimit, tämä ei ole aivan normaali käytäntö.

Ensinä meikillä meni maltti siihen ku missään ei ollu opasteita. Kaikki piti tuurilla ettiä että missähän on kisakanslia ja missä on ruokala. Ruokailu se pahin maltin menetyksen aihe lopulta olikin. Etukäteen kun olin kattonu ruokalistaa niin kaikki näytti hyvältä. Oli hienon kuulosia ruokia, ruokajuomaa, leipää ja levitettä. Todellisuus oli aivan jotaki toista. Saakeli ku menin lounaalle niin ensin ihmettelin että eikö tässä ole muuta ku lautanen ja haarukka käteen. Ei ollu muillakaan sen kummempia välineitä totesin. Sitten menin ottamaan ruokaa. Katoin että jotaki broileri-makaroonivuoka sössöä on tarjolla. Menin pöytään ja ihmettelin että jäikö mulla leipä ja salaatti linjasto huomaamatta. Totesin taas että eipä ole muillakaan sellaisia. Ei ollu saakeli edes näkkäriä tarjolla. Sitten se vasta maltti menikin kun ensimmäisen haarukallisen laitoin sitä ruokaa suuhun. Se oli saakeli kylmää! Ei jäähtynyttä vaan sitä ei siis ollu lämmitetty ollenkaan. Oli niin ympäristöystävälliset geimit että ruokaki tarjoiltiin kylmänä. Skeidaahan se ruoka oli muutenki. Limasta makaroonia ja broileria äärimmäisen harvassa sekä papuja ja herneitä. Ja pelkkää vettä juotavaksi. Ympäristöystävälliyys oli näiden kisojen teema. Sujuvasti oli järjestelyjen köyhyys naamioitu ympäristöystävällisyyden taakse. Se niin sanottu BBQ-party se vasta kaiken huipennus oliki. Kisojen esitteessä sitä mainostettiin sanoinoilla ”big and delicius”. Jossaki Alvar Aallon pusikossa jaettiin kaikille osallistujille yks tortilla käteen. Seki kylmänä tottakai niinku ympäristöystävällisissä BBQ-partyissä ruukataan. Ruokajuomaksi oli hyvin laihaa mehua. Mehuki ois pitäny ottaa omaan pulloon. Kyllä siinä kuitenki näkkäri tarjoilut alko kun oltiin lähössä pois. Ilmeisesti tortillat loppu.

Saakeli että on paljon tupistavaa. Oli muuten hengen lähtöki lähellä meikillä ja Antilla. Sujuvasti lähettiin oikasee tien yli. Teiden välissä oli puisto jossa kulki raitiovaunulinjat kahteen suuntaan. Kiskot huomattiin vasta siinä vaiheessa kun oltiin jo niiden päällä. Katottiin vasemmalle, raitiovaunu oli vielä turvallisen kaukana. Toiseen suuntaan ei katottukaan, juostiin vaan yli. Sieltä oliki raitiovaunu tulossa huomattavan paljon lähempänä. Saakeli mitä uunoilua. Paluumatka meni muuten yllättävän sujuvasti. Kirjotin tätä tarinaa Helsingistä Hämeenlinnaan asti. Sen jälkeen vaan lähinnä nukuin Kannukseen asti. Nälkäkään ei mahottomasti kiusannu, sillä onneks ruokahalu ei ollu parhaimmilllaan. Saakeli että on tullu jo pitkästi tarinoitua. Ehkä tässä on tälle kertaa aivan kyllin, vaikka oiskai tässä vielä enemmänki tarinoitavaa. Ehkä jatkan matkakertomusta toiseen osaan jos huvittaa.

T: Meiki(Eemeli)

Ujutellaan!

Sauvosaaren kenttä lopullisesti kappaleina

Eilen meiki kävi ensimmäistä kertaa ulkona Sauvosaaressa  reenaamassa tälle keväälle. Ensimmäistä kierrosta kenttää kiertäessäni huomasin hirvittäviä asioita tapahtuneen sitten viime syksyn. Kenttä oli repeytynyt lopullisesti pilalle. Etusuoralle kaarruttaessa ratojen 2 ja 3 kohdalta oli irronnut hirvittäviä kappaleita. Se oli sitten siinä. Tuolla kentällä ei järjestetä enää kansallisen tason yleisurheilu kilpailuja. Sitä mieltä olin jo viime syksynä mutta siinä tilanteessa oli vielä tämän kesän kisat juuri ja juuri mahdollista viedä läpi. Enää ei ole. Varmaan jotain hätäistä korjausta siihen yritetään mutta ei sillä enää tilannetta pelasteta. Kyllä se nyt on näin että todennäköisesti Elokuun kisat joudutaan kilpailemaan Torniossa tai Keminmaassa.

Tässä näkymää tuoreimmista tuhoista.

Arvatkaapa pysyykö tässä telineet kiinni?

Kuluneina vuosina kentän suurin tuhoaja on ollut Kemin kaupunki itse. Aikoinaan kentän ympäri jäädytettiin pikaluistelurata. Ihan kiva idea mutta se on ollu huomattavasti edesauttamassa radan routavaurioiden syntymistä joista ei totisesti ole puutetta. Eräänä keväänä kentän sulamista joudutettiin auraamalla lumet sieltä pois. Samalla meinasi lähteä osa radasta mukaan kun aurattiin vähän liian tarkoin. Ja nyt viimeisimpänä temppuna uusimmat tuhot on todennäköisesti aiheuttanut tamppari. Kentän ympäri on viime vuosina tehty hiihtolatu. Aikaisempina vuosina vahinkoja ei ole sattunut mutta nyt on näköjään käyty sutimassa kenttä entiseksi. Vittujen kevät! Kyllä totisesti noiduin kun näin ensimmäistä kertaa nämä uusimmat tuhot.  Katotaan kauvanko tämän tilanteen kanssa on elettävä. Lähivuosina saattaa tapahtua jotain. Ehkä. Sauvosaaressahan on yksi Suomen vanhimmasta pinnoitteista, pian vanhin kohta. 30-vuoden käytön jälkeen olisi ehkä kohtuullista odottaa kentän remonttia.

T: Meiki (Eemeli)

Medikalisaatio-Meiki

Kaikki menee päin persettä!

On se saakeli. Jokavuotinen vittujen kevät alkaa jo hyvää vauhtia kääntymään kesäksi, tosin meikin tapauksessa vittujen kesäksi. Meikiä läpi talven vaivannut snadi alavatsadisorientaatio puhkes totisesti kukkaan viikko sitten ja nyt siellä saattaa olla jotaki täysin kappaleina. Tällä hetkellä kuntourheilulenkkeilyä kummempi juokseminen ei tule kysymykseenkään ja sekös kismittääkin niin perkeleesti. Ens viikonloppuna ois ollu nastat kisat Espoossa, joita meiki odotti suurella innolla. Siellä ois päässy näyttämään! Nyt meiki pääsee näyttämään vaan kapakissa. Disko-Meiki. Perhaps meiki päätyy sinne Kaartisen urheilujuomavastaavaksi ja juotan sille terävää ennen starttia. Sitte lähetään resuaan jääkiekkofanien kanssa.

Tässä on viikko menny ihmetellessä ja lääkkeitä syödessä. Pari kertaa oon käyny kokeilemassa juoksutuntemuksia, mutta muuhun ei oo kyenny ku kuntourheiluun, eli johonki saatanan lenkkeilyyn. Meikin kevääseen on muutenki sisältyny monenlaista yskimistä ja tämän viimeisimmän myötä alkaa jo tosissaan huolestuttamaan. Viime viikkojen treeni on ollu kaukana kilpaurheilijan treenaamisesta ja meiki on ilmeisesti asettunu varsin sujuvasti kuntourheiluluokkaan. Meikin reenikassiki on vaihtunu apteekin pussiin. Sieltä löyty eilen Aspenin reissulla kaikki tarvittava meikin treenaamiseen. Sirtulaattia ja kipulääkkeitä vedetään niinku huumeveijarit konsanaan.

Otti myös perkeleen koville seurata Eemelin valmistautumista kovaan reeniin eikä meiki voinu ku kyyneliä pyyhkien jatkaa lenkkimatkaa Aspenin radalla. Hirvittää myös se, ku meiki anto viime kesänä kovia lausuntoja lehteen. Niitä lupauksia pitäs tänä kesänä päästä jo lunastamaan. Ei saakeli, taitaa sub 48 jäädä tällä menolla saavuttamatta. Todellisuudessa meiki on vielä täysin luottavainen kuntoutumisen ja testomanin juoksukunnon suhteen. Tänä kesänä on myös merkittävää se, että meiki ei lähteny kesäksi vuorotöihin venttiilejä vääntäämään vaan ryhdyin nastoihin päivätöihin. Eipä tarvi enää järjestää viikonloppuja vapaaksi ja yövuorotki on poistunu häiritsemästä orientaatiota. Jo yksistään se riittää viemään meikit olympialaisiin. Tai jos ei ihan sinne niin ainaki Paviskan sarjakisoihin!

Meikin seuraava päivitys tulee tuon vamma-alueen kuvauksen jälkeen ja diagnoosista riippuen päivitys on joko vittujen kevättä ja terävää tai uutta orientaatiohakuista tupinaa. On jänniä hetkiä totisesti.


T. Meiki (Antti)

Meiki on kynäniska

Meikit kävi tänään aspenissa. Viimeisiä viedään. Kohta meikit siirtyy pelkästään reenaa saukkiin. Alkais saakeli ilmat lämpenemään niin vois juosta pihallakin muutakin kuin maratoonia. Säästyy paljon aikaakin, kun ei tarvi joka kerta ajaa ruottiin ja takasi eikä tarvi oottaa ketään. Saa mennä miten haluaa.

Tänään oli kova reeni, ainakin meikille. Meiki on kynäniska, vittujen kevät. Ohjelmassa oli 2x30m lentävänä ja 2x2x200m melkee täysillä. Reeni lähti hyvin käyntiin ja tunne oli juoksukunnosta hyvä, mutta toisin kävi. Ensimmäinen kakkonen meni aivan hyvin tavoiteaikaan, sen jälkeen alkoikin alamäki. Toisen vedon jälkeen meiki joutu hakemaan vauhtia wc-pöntöltä. Oksennus ei lentäny missään vaiheessa, mutta jotenkin se helpotti ku kävi vessassa yskimässä pönttöön. Juoksua se ei kuitenkaan parantanut. Päässä meikillä on vikaa, perkele. Vauhti tippu aivan käsittämättömän paljon. Seuraava tippu yli sekunnin ja viiminen oli jo kolmatta sekunttia hitaampi.

Vetojen jälkeen piti lepäillä ainakin vartti kun hapotti niin perkeeleesti ja pelkäsin, että oksennus lentää. Vartin jälkeen halailin roskista, mutta ei vieläkään tullu oksennus! Perkeleen perkele! Kosonen ja Eemeli suoriutu paljon paremmin. Niiden ajoista en tiedä, mutta kyllä ne hetkessä oli jo pystyssä ja melekeen täydessä vedossa. Tiia suoriutu hyvin pöntön halailussa ja päästi ulos aamupalansa. Mitäpä minä tänne muiden reeniä alan pohtimaan, tupiskoon muut tänne mitä haluaa.

Näin testomanina koen itseni tällä hetkellä.

Huonoja päiviä ja reenejä voi selitellä vaikka millä, mutta meiki ei sitä tee. Onneksi on vielä aikaa reenata ja päästä huippukuntoon kesän kisoja varten.

Terveisin: Meiki (Niilo)

Orientaation kautta onnistumiseen

Meiki veti tänään 120 rinnalle. Se on uus ennätys. Yläroppi on sen verran heikentyny parhaista päivistä että ylöstyöntö ei enää pysy rinnallevedon mukana. Ennen pidin siitä periaatteesta kiinni että se mikä tulee rinnalle, se myös työnnetään ylös. 115 meiki on työntäny. Meiki oli hyvin väsyny ja kynäniska 110 asti, ensimmäinen yritys siitä ei tullu ees rinnalle. Se oli yhtä haukottelmista siihen asti. Tiesin että tällä menolla ei taatusti ennätyksiä nostella. Siinä vaiheessa oli haettava tukea orientaatio musiikista. Kaivoin soittimen laukusta ja orientoiduin Mitään en oo ottanu biisin tahtiin, joka on ainoa kappale jota saatan tarvittaessa salilla kuunnella.

Orientoitumisen tuloksena 120 nousi sujuvasti. Tein vielä yrityksen 125 kilosta joka oli vielä tänään liikaa.

Tänään alko myös yleisurheilun timanttiliiga Dohassa. Meikin kisakatsomo keskitty täysin siihen. Ennemmin katon vaikka persettä ku jääkiekkoa! Jääkiekkoa oon joutunu seuraamaan tahtomattani facebookista teidän tilapäivitysten kautta. Miettikääpä jos meikiki kirjottas facebookkiin joka juoksun ja hypyn jälkeen muka jotaki innostunutta huutoa tai voivottelua. Eihän siinä olis mitään tolkkua. Meikin jääkiekko tietämys ja innostus on jääny kymmenevuotta jälkeen. Sen ajan pelaajat tiiän paremmin ku nykyset. Pelakkoon kaikki miten haluaa, yks lysti meikille saakeli !

On jääkiekko oikeesti ihan ok. Varsinki olympia kiekko. Kunhan tupisen. Sitähän te haluatte. Kyllä meiki pian vielä pelin tai pari kattoo näiden kisojen aikana.

Justin Gatlin näytti Dohassa. 9.87 ja voitto Powelista. Sillä on kapasiteettia tällä kaudella ainaki 9,7 alkusiin aikoihin, jopa Amerikan ennätykseen. Se on varteenotettava haastaja Boltille. Gatlin on meikin suosikki. Nastaa että se on totisesti back! Toinen näyttäjä oli LaShawn Merrit. Liekkö sille löytyy haastajaa koko kautena. Niin vakuuttava oli tämä alku kauden 44.19. Suomalaisista oli mukana Tommi Evilä ja Sanni Utriainen. Evilä näyttää vielä! Alku oli lupaava.

T: Meiki (Eemeli)

Vaihtoehdot avoinna Onnelasta orientaatioon

Meiki on taas niin suivaannuksissaan että on pakko kirjottaa. Ei tämä vittujen kevät kertakaikkiaan osota mitään paranemisen merkkejä. Peruivat saakeli viikonlopun kisat Luuleåsta. On kenttä vielä aivan lumen vallassa. Olisivat perkele siirtäneet halliin ne kisat. Niin ne on enneki tehny, että on kilpailtu hallissa toukokuussa jos ei oo ulkona vielä voinu. Mutta tällä kertaa peruivat koko paskan. Jos osaisin niin haistattaisin nyt skeidan ruotsiksi.
Meiki oli täysin orientoitunu niihin kisoihin. Ja nyt pitää kaikkeen orientoitua taas uudestaan. Nyt on vaihtoehdot taas täysin avoinna. Kaikki on mahollista Onnelan ja orientaation väliltä. Hippojaki olis tietenki taas tarjolla viikonlopuksi. Niitähän kyllä löytää jos vaan haluaa. Tai sitten voisin mennä SM-maastojen illallistilaisuuteen edustaa. Saispa ainaki syödäkseen, perhaps juodakseen myös. Yks älyttömän hyvä vaihtoehto olis orientoitua täysin koko viikonloppu. Se olis hyväksi, sillä ei se kauden avaus siirtyny ku viikolla eteenpäin. Ollaan Antin kans nimittäin lähössä Sell studen gamesiin Espooseen. Etukätteen jo hirvittää se reissu. Viime viikonlopun näennäisterävistä tuli snadi puliukko-orientaatio ja se meinas keljuttaa. Siltikki orientaatio oli hyvä, ajatella kuinka hyvä se ois ollu ilman terävän ottamista. Orientoitumaan on pyydetty useampienkin eri tahojen kanssa. Katotaan mihin tässä päädytään Onnelan ja orientoitumisen väliltä. Tällä hetkellä meiki on niin suivaantunu että saattasin terävän ottamiseenki sortua. Eiköhän meiki tästä kuitenki asetu kunhan pahin suivaannus laantuu.

Tässä on kuva edelliseltä Luuleån reissulta. Koskaan en oo käyny niin huonosti järjestetyissä kisoissa kuin ne oli.

T: Meiki (Eemeli)

Testomanit reenaa ulkona

Päätettiin käydä tänään Kososen ja Nippelin kans ulkona reenaamassa ensimmäistä kertaa tänä tälle vuojelle. No eihän se saukki aivan sula ollu, mutta löyty sieltä meikeille semmonen 200 metrin pätkä missä pystyttiin vetämään vetoja. Kyllä meikiä aluks vähän mietitytti että oliko se järkevää mennä ulos reenaamaan vielä, ko onhan siellä aika kylymäki. Meikit kuitenki oli niin testomaneja että juostiin pitkähihaset päällä hienossa auringonpaisteessa. Oli se nastaa juosta jo pihalla mutta kohta sitä ollaan taas kipiänä, vittu. Otettiin siellä saukissa löysiä kakkosia määräintervallina. Meikillä oli ohjelmassa 2x8x200m ja pojilla 2x10x200m. Tällä kertaa nää kakkoset tuntu paljon paremmalta jos vertaa siihen, miltä ne tuntu teneriffalla pari kuukautta sitten, mutta siellä kylläki kaikki vedot tuntu yheltä helevetiltä.  

Saukin kenttä, kesällä

Teneriffa, Santa Cruzin kenttä

Toisen sarjan viiminen kakkonen oli justiin juostu ja meiki meni pötköttää maahan. Kuulin siinä ko Kosonen sano, että päästä se on vaan kiinni että pystyykö vetämään kaheksan vai kymmenen. No meikin oli siinä vaiheessa pakko nousta ylös ja lähtee poikien kans vetämään vielä kaks kakkosta lisää koska meiki halus näyttää että samalla tavalla mää ne pystyn juoksemaan,  enkä oo mikään kynäniska. Hyvältä se sitten tuntu reenin jälkeen! Vaikkakin koko reenin ajan tuntu siltä, että oksennus lentää, ko meikillä oli tänään se gastroskopia.

Gastroskopia on varmaan hirveintä mitä meikille on tehty. Tai ainaki ällöttävintä ja toisaalta nöyryyttävvääki. Se on siis mahalaukun tähystys, missä työnnetään semmonen musta letku suun kautta mahalaukkuun ja otetaan sieltä vähä näytteitä. Ooppa siinä sitten yökkimättä, hyi helevetti. Meikiä alko jo yököttää siinä vaiheessa ko se lääkäri sano että kuvittelet että nielet vaan semmosta mustaa lakupötköä, namnam. Koko toimenpide kesti joku 10 min ja sinä aikana ei saanu niellä, vaan piti antaa kuolan valua menemään, meikin mielestä se oli aivan käsittämättömän oksettavaa hommaa.. kirjaimellisesti. Toimenpiteen jälkeen meiki katto itteäni peilistä, meiki oli demoni. Silmät oli kirkkaanpunaset ko olin yökkiny niin paljon että silmistä oli katkennu verisuonia ja silmäluomet oli täynnä verenpurkaumia. Meiki näytti siltä että oisin ottanu turpaan joltaki. Meiki voi sanoa että juoksisin paljon mielummin kaseja ja nelkkuja täysillä ko menisin gastroskopiaan uuestaan. Meiki on kuitenki ylpeä että selevisin hengissä, olihan se yhenlaista tuskaa koko paska.

T: Meiki (Tiia) 

Yleisurheilijalla vittujen kevät parhaimmillaan

Vittujen kevät! Nyt on totisesti asiat päin persettä! Ei saakeli pääse koko pohjois-Suomen alueella halliin juoksemaan. Tarkemmin ajateltuani totesin että Kemijärvellä varmaan pääsis. Sinnekkö se piti nyt lähtä leirille. Meikin oli tarkotus tehä nopeusreeni huomenna Rovaniemellä mutta siellä onki jokku saakelin voimistelu kisat. On pitäny voimistelu romut levittää aivan juoksuratoja myöten. Illalla saattaa ehkä päästä juoksee jos ne kerkeää kerätä romunsa pois. Laske nyt vittu senki varaan. Ouluhallissa puolestaan on jokku kukan kasvatus messut. Vittu menisivät johonki torille esittelemään kukkaseppeleitään. Jos omistaisin haulikon saattasin mennä protestiksi ainaisia messuja vastaan ampumaan Oulu-hallin seinään. Ja Aspeni on kiinni lauantaisin niinku normaalistikki. Ei saakeli onnista tämä homma kertakaikkiaan!
Anttiki on äärimmäisen suivaannuksissaan samasta syystä. Sen oli määrä tulla viikonlopuksi Aspeniin leireilemään, mutta tämä päivä meni päin persettä jo siinä vaiheessa kun se ei kerenny junaan ku onnikka oli myöhässä. Siinä meni tämänki päivän juoksureenit Antilla. Antti joutu sitten menemään salille ja siellä ne asiat vasta vituksi menikin. Sillä välin ku Antti oli kyykkäämässä joku kusipää oli heittäny käsipainon sen kassin päälle ja ipuhelin on nyt kappaleina. Ja syyllistä ei nähny kukaan eikä kukaan myöskään tunnustanu. Rovaniemellä juokseminen oli Antillakin suunnitelmissa mutta kaatu seki homma. Antti totes että on menny aivan kuntourheiluksi tämä touhu kun pitää reeniolosuhteita hakea ympäri pohjois-Suomea, eikä siltikään taho löytyä. Ja sitten pitää mennä ulos yskimään toppapuku päällä.

Toinen asia minkä suhteen meikillä meni maltti samalla tämän asian myötä on terävän ottaminen. Pitäs saatana yhtenään olla menossa johonki hippoihin. Ei saakeli kestä urheilijan omatunto lähteä huomenna hippaamaan jos en saa sitä juoksu reeniä tehtyä. Mennee aivan Kuijala hommiksi muuten. Terävä ja terävä. Haistakaa saakeli skeida kaikki!

On ollu melko hyväntuulisia kirjotuksia meikillä viime aikoina. Jottei synny lukijoille aivan vääränlaista käsitystä meikien arjesta niin nyt oli paikallaan kirjottaa reilusti suivaantunut postaus. Vaikka joskus onnistaa niin kyllä silti edelleen asiat on pääasiassa päin persettä.

T: Meiki (Eemeli)

Meiki on ihmiskatapultti

Meiki heitti tänään nelosen kattoon! Meiki ei oo koskaan ennen saanu nelosta kattoon ja muille tuottaa hankaluuksia kolmosenki heittäminen kattoon. Meiki on siis ihmiskatapultti! Meikihän sano jo edellisessä postauksessa että tänään se nelonen menee kattoon. Meikillä oli hyvä tunne koska olin jo aamulla testomani. Vähemmän asiaa tunteville kerrottakoon että neljän kilon kuntopallon heittämisestä Hepolan koulun salin kattoon siis puhutaan. Se on yks keskeisistä testomaniuden mittareista.

Ihmiskatapultilta saa kyytiä niin painiukko kuin kuntopallokin. Kuntopallon ja kuulan heitot on ollu aina meikillä vahvoja lajeja.

T: Meiki(Eemeli)

Meiki on testomani

Meikit kävi eilen Aspenissa. Meikillä oli jo kovasti kisoihin orientoivaa reeniä. Juoksin 2x2x200 2/20min, eka kakkonen telineistä orientoituen 400 alotus vauhtiin ja toinen perään 2 minuutin palautuksella lentävällä lähdöllä. Ei ollu niin paha reeni mitä ois voinu kuvitella. Ens kerralla voi vetää kovempaaki.

Niiloa alko sataviiskymppisten setti kovasti yskittämään.

Tiia säilytti nastuutensa koko oman sataviiskymppisten settinsä ajan.

Tässä on meikien alkuveryttely hölkkää. Näin me veetään pari kilsaa joka kerta.

Tänään meiki kävi aamupäivällä punttisalilla. Meiki oli testomani. Tempasin ennätystä sivuavan 90. Hyvästä tempaus kunnosta ei oo ollu mitään viitteitä koko keväänä tai edes reenin alussa mutta sitten koin oivalluksen ensimmäisen epäonnistuneen 80 noston jälkeen että miten kuuluu tempasta. Tein hyvät nostot peräkkäin 80,85 ja 90, yritin vielä kerran 95 mutta ei vielä tänään kuitenkaan se menny. Hoksasin sen miten jaloilla ponnistetaan siihen tankoon kunnolla vauhtia. Nyt on tempaus tekniikka paremmin kohallaan ku koskaan aikasemmin. Meiki tempasee vielä tänä keväänä satasen ennenku Jani tai Kietäväinen ehtii tehä sen. Lisäksi kyykkäsin kahellasaalla kolmosia hieman vajaaseen kulmaan. Hyvin on säilyny maksimivoima tasot, sillä viimeeksi Liikuntamyllyssä 30.12.2011 oon käyttäny semmosia painoja niskassa. Testomani päivän päätteeksi meen vielä heittämään nelosen Hepohallin kattoon.

T: Meiki (Eemeli)

Kuijala sivuun juoksuradalta mutta ei "radalta"

Kuijalan kohtalo on mietityttänyt monia tämän kevään aikana. Nyt tilanteeseen saatiin jonkinlainen selvyys. Sami jätti tiedotteen jossa totesi joutuvansa olemaan sivussa juoksuradoilta ennalta määrittelemättömän ajan. Syynä oli jo kuukauden ajan vaivannut nilkkavamma, joka syntyi maalis-huhtikuun taitteessa työtapaturmassa. Nillkavammat ovat olleet Samin riesana jo vuosia. Nilkkavammojen kierteeseen Sami ajautui jalkapallo uransa aikana. Sami totesi tilanteen olevan niin paha, että kova vauhtinen juoksu ei tule kysymykseen, eikä paluuta ollut näköpiirissä ainakaan lähi viikkojen aikana. Samin loukkaantuminen aiheuttaa ison loven VKV:n viestijoukkueen iskukykyyn. Pitkään viestiin Sami ei ole korvattavissa. Pikaviestin piirinennätys toiveita voidaan edelleen elätellä jos keihäänheittäjä Kiiskilä saadaan joukkueen aloittajaksi. Muut viestijoukkueen jäsenet toivovat Samille pikaista paranemista ja paluuta juoksuradoille. Yksi asia on kuitenkin varma, vaikka Sami joutuu sivuun juoksuradoilta niin "radalla" hänet kuitenkin taatusti edelleen nähdään entiseen malliin. Sami onkin kevään harjoitellut tiiviisti ns. Peizan tallissa ja siirtyy taukonsa ajaksi kokonaan Niskalan Peten valmennukseen. Yksin Sami ei onneksi "radalla" joudu olemaan sillä Peizan tallista löytyy paljon kovia sparraajia.

Meikit toivovat Samille pikaista paluuta kilparadoille!

T:Meiki(entinen valmentaja)