Se oli siinä 2013

Tulempa tähän illan ensi siidereitä kiskoessani narsistina vääntämään vitsiä vielä vuoden viime metreille. Innostuin taas lisää kun joulun pyhinä kapakissa pyöriessäni tuli tuntemattomatki kehumaan meikin juttuja ja vielä sanottiin urkan atleettisimmaksi jätkäksi niin johan taas jaksaa olla nastana. Lisäksi vielä kehuttiin että hän on vertikaalisesti lahjakas, yrittäen ilmeisesti tarkoittaa verbaalisesti lahjakasta.
Aiemmin pohdiskelin henkilökohtaisella facebook-tililläni joulun syvintä olemusta. Totesin aikuisiällä juhlapyhien muuttuvan hyvin tavallisiksi mutta että se on lopultakin ihan ok. Tänään on sitten uudenvuoden hippojen vuoro mutta mitä ihmeellistä siinä vuodenvaihteessakaan enää juuri on?

Vuoden viimiset irvistelyt opistolla.

Sillon pentuna se oli uusivuosiki parhaimmillaan. Se oli jopa enemmän odotettu kuin joulu. Siinä sitä oli jännistystä ja lystiä kerrakseen kun raketeille leikittiin sotaa ja ammuttiin toinen toisiamme. Ihme kyllä siinä hommassa ei koskaan tullu kummempaa vahinkoa kuin vaatteiden tärveltyminen. Nykyään on saatana kaikki parhaat raketitki kielletty. Oma juttunsa on sitten nuorison suosima Levin uusivuosi. On siinäkin kyllä oma hienoutensa kun voi täysin irtaantua todellisuudesta parista päivästä viikkoon. Kerran on kokeiltu ja olihan se nastaa, siitäkin huolimatta että Jari alko resuaa seittemänkympin penkillä ja oksensi mun sänkyyn. Kiva tulla kämpille ja haaveilla nukkumaan menosta kun oksennus oottaa sängyssä valmiina ja Jari jossain nurkassa peiton mutkassa nukkumassa. Nastaa oli myös kaks vuotta sitten viettää Espanjassa Nocheviejaa eli Torreviejan uudenvuodenjuhlaa. Sillon kehtas ilotulitukseksi ruiskata aivan kuohuviinipullon ilmaan, sen maksaessa ainoastaan puolitoista euroa. Joskus kuuden aikaan kun lähettiin Kokkosen kans kapakista harhailee kämpille, tuotti perille löytäminen suuria vaikeuksia vaikka matkaa oli vain kilometri. Tietysti pohjat oli tukevat ja drinkkilipuilla oli innoissamme tilattu parin desin tequilapaukut jotka irvisteltiin naamaan vaikka väkisin. Toinen toisiamme eksymisestä syytellessä alettiin vaihtaa Bruce Lee tasosia karatepotkuja. Toisiin osuminen ei ollu kyllä lähelläkään mutta vastaan tulevat roska-astiat lensi sen sijaan. Vahingossa löydettiin lopulta perille. Mitä se homma sitten nykyään on, jos ei ole ajoissa keksitty mitään edellä mainittua nastaa? No pidetään tavalliset hipat, jotka ei juuri mitenkään eroa normaalista tyrkkyviikonlopusta. Siellä notkutaan väkisin jossaki Dooriksessa ja todetaan puoli yhen aikaan että, "oho vuosi vaihtu jo". Siinä meni vuodenvaihde sujuvasti tiskillä kaljatuoppia kärkkyessä. No jotaki tämmöstä tänään mutta ei siinä, tavallisuus on ok. Itseasiassa tänään ollaan viimeistä kertaa etsimässä onnea Onnelasta. On se toisinaan sieltä löytynykki. On se valitettavaa että Onnela lakkaa nyt olemasta. Sillon vanhoina hyvinä aikoina ei tarvinu miettiä mihin mennään kun kaikki nastat oli aina Onnelassa. Tupa oli aina täynnä jonoksi asti ja dancefloorilla riitti lääniä. Nykyään pitää sitten aina vääntyä sinne Doorikseen ammattikoululaisten ja muun nuorison sekaan kuuntelee Cheekkiä. Se oli siinä.

Tässä vuoden lopulla ruukataan yleensä kovasti kiitellä kaikkia yhteistyöstä ja toivottaa hyvää ja millon mitäki uuttavuotta. Paskaako meiki tässä alkaa mitään kiittelee. Toisten kanssa on ollu miellyttävä tehä yhteistyötä ja toisten ei. Ne keiden kanssa hommat onnistaa, niin niille soittelen ens vuonnaki. Ja uudenvuoden toivotukseksi käy uusinta kahden vuoden takaa:

Jänishousuille toivotamme vähän reippaampaa uutta vuotta!

- Meiki (Eemeli)

Meikien vuosi 2013

Jouluaattona Meikien Reeniblogi täyttää kaksi vuotta. Sen kunniaksi Meikien Reeniblogi julkaisee jälleen katsauksen kuluneen vuoden merkittävimpiin ja vitsikkäimpiin tarinoihin. Meikien Reeniblogin brändi elää ja voi hyvin, ja jatkaa yhä edelleen kehittymistään. Sen ansiosta on oltu kusessa mutta vielä enemmän siitä on revitty huvia itselle ja muille. Meikien Reeniblogi on myös näkyvä väylä kannanottoihin vakavissakin asiakysymyksissä. Vuonna 2013 Meikien Reeniblogi laajentui facebookkiin. Kirjoitusten julkaisutahti on harventunut mutta Meikien Reeniblogi on entistä interaktiivisempi ja visuaalisempi sosiaaliseen mediaan laajentumisen ansiosta. Vaikka kirjoituksia on julkaistu vuoteen 2012 verrattuna puolet vähemmän, on sivukäyntien määrä silti noussut 40000:sta 60000:nteen vuodessa. Uskoisin että myös vuosi 2014 tuo tullessaan jälleen jotain uusia ulottuvuuksia Pohjois-Suomen merkittävimpään reenimediaan. Uusi vuosi, uudet kuset. Ens vuonnakin soitellaan, se on varma!

Tammikuu

Tammikuun alussa meiki muutti uuteen reeniympäristöön Rovaniemelle. Tammikuu meni orientoituessa uusiin harjotusrytmeihin ja yskähdellessä hallikautta käyntiin. Tammikuun suurtapahtuma Haaparannalla, Aspen Athletic Games meni järjestelyjen osalta uunoiluksi. Siitä raportoitiin kirjoituksessa AAG ja kadonneiden sadasosien metsästys. Kokkonen kertoili nokkelana tunnelmiaan hallikauden alusta tekstissä Meikin täyskäsi. Tammikuussa lanseerattiin Meikien Reeniblogin kuukauden kysymys, joilla selvitettiin yleisön mielikuvia meikeihin liittyen. Tammikuussa kysyttiin oletko koskaan suivaantunut Meikien Reeniblogista, peräti 66% 167 vastaajasta ilmoitti joskus suivaantuneensa lukemastaan.

Kokkonen kannatusjoukkoineen piristi kummasti kisoja Ouluhallissa.

Helmikuu

Helmikuussa Repa debytoi Meikien Reeniblogissa uutena kirjoittajana tekstillä Repa levällään. Uudenlainen, ei tyypillinen naisnäkökulma blogissa aiheutti kovasti innostusta ja laajensi Meikien lukijakuntaan entisestään. Helmikuussa tingattiin alkutahdit koko loppuvuoden Rovaniemeläistä yleisurheilua lamauttaneille taisteluille. Eiköhän homma ala olemaan silloin selvä kun ensimmäisen satutäti-shown vuosipäivää vietetään. Näiden hullutusten alkua voi muisteilla kirjoituksista Hallit hallittu ja kaupungilla kylelleen sekä Kokousrallin kukkahattuhuipennus.

Repa hoikistui vielä kesää kohden kovastikkin, niin minäkin. 

Maaliskuu

Maaliskuussa meiki hirvitteli omaa hippaamistani kirjoituksessa You make me wanna work out ja kerroin paino-ongelmistani tekstissä Meiki Lewis-Francis. Repan amazonimainen olemus herätti mielenkiintoa uudenlaisessa lukijaryhmässä. Yhdeksi kaikkien aikojen luetuimmaksi tekstiksi nousi Repan runsaasti kuvitettu, Meikien matkassa urkalla. Maaliskuussa Meikien Reeniblogi laajensi isosti sosiaalisen median puolelle facebookkiin. Aika uudistukselle oli kypsä, ja nopeasti Meikien Reeniblogi saavutti yli 300 tykkääjää. Samalla muutettiin blogin osoite nykyiseen muotoonsa. Antti pohdiskeli vitsikkäänä uudenlaista virtuaalinastuutta kirjoituksessaan Meikit virtuaalinastana. Meiki purki omia poliittisia patoutumiani tekstiin Meikien budjettiriihi.

Amazoni-Repa

Huhtikuu

Huhtikuussa hirvittelin kevään nopeaa kulumista ja yritin viettää hipatonta huhtikuuta. Se kuitenkin katkes puoleenväliinsä. Onneks kuitenki Terävyys löyty kapakista. Repakko oli huolissaan mun tekemisistä ja päätti pitää mulle Meikien kuntotestin. Sitä sitten myöhemmin paheksuttiin yliopettajaa myöten. Huhtikuun lopulla Kokkonen ja Repakko lähti Portugaliin leireilemään. Leirin ennakkotunnelmia Repa kertoili tekstissä Vappujuna palamun alle. 

Meikille tuli uudet legginssit. 

Toukokuu

Kokkonen ja Repakko raportoivat kuulumisiaan Portugalista toukokuun alkupuoliskolla. Antti harjotteli varsin hyvin orientoituneena, mistä hän kertoili tekstissään Meiki Monte Carlossa. Repan kohalla meiki taas mietiskeli että olikohan kyseessä Leiri vai liikuntaloma. Väittivät kuitenki tekevänsä Reeniä räkä poskella. Toukokuun lopun kaudenavaus todisti meikin muuttuneen kestävyysjuoksijaksi. Se oli hyvä merkki kuitenkin, sillä kuvittelin olevani Meiki Rudisha. 

Antti näyttää että ei siinä. 

Kesäkuu

Kesäkuun alussa yskittiin kilpailukautta todenteolla käyntiin Espoossa. Matkakertomus tästä reissusta julkaistiin kirjoituksessa Varttimailerille quarterpounderi, viitaten McDonaldsissa käyntiin. Heti kisaa seuraavassa palauttavassa harjotuksessa menin snadisti kappaleiksi. Siitä en viittiny sillon puhua täällä mitään. Niinpä kesäkuu menikin lopulta kestävyysjuoksu painotteisin tavoittein. Paavo Nurmi-Gamesin jälkeen Kokkonen valittiin Dubliniin Eurooppa-cupin ykkösliigan kilpailuun Suomen edustajaksi 400 metrille. Näinä yleisurheiluun kohdistuvien säästöjen aikana meiki ihmetteli varsin perustellusti joukkueen johdon ja huollon mittasuhteita kirjoituksessa Virsien veisuulla voittoon. Juhannus vietettiin lopulta hyvin tervehenkisissä merkeissä, Antti Dublinissa ja minä ja Repakko Saarijärvellä. Antti juoksi Dublinissa hienoin sijoituksen 8. ja kauden loppuun asti kestäneen kotimaisen kärkituloksen 47,97. Juhannuskisoista ja maaseutumatkailun ihmeellisyydestä meiki kertoi kirjoituksessa Meiki maaseutumatkalla.

Espoossa pääsin yhteiskuvaan ei siinä-ilmiön luojan, Oskun kanssa. Jos olette siis ihmetelleet että mikä tämä merkki on mitä näytetään Boltista lähtien ympäri maailmaa, niin kyseessä on Ei siinä-merkki ja se on lähtenyt leviämään Oskun kirjoittamasta blogista. 

Heinäkuu

Repakko avas Heinäkuun tarinoinnit kertailemalla puoliväliin ehtineen kilpailusesongin alkupuoliskoa ja muisteli meikien juhannusmatkaa jonka romantiikan se latisti heti alkuunsa uhkaamalla turpaan lyönnillä. Nämä muistelmat löytyy tekstistä Juhannushiihot ja hajjoilemiset. Heinäkuun puolessa välissä kilpailtiin yleisurheilun kalottiottelu Skellefteåssa. Mukana oli Meiki, Antti ja Repakko. Suomi voitti sekä miesten että naisten ottelut. Meiki juoksi 400 metrillä ennätykseni mutta Kokkosen kauden päättänyt vamma alkoi oirehtimaan siellä pahanenteisesti. Pitkä tarina hienosti sujuneesta kalottiottelusta löytyy tekstistä Vahva panos Barents Campenissa. Joukkueen iskulauseena toiminut "vahva panos" on lainaus lähes loputtomasta majurin sutkautusten varastosta. Kalottiottelun ennätysjuoksuni seurauksena sain villikortin Kalevan kisoihin. Sekös eräitä seurahulluja harmitti. He pyrkivät tekemään kaikkensa estääkseen minun kilpailemisen Vaasassa mutta saivat lopulta pitkän nenän. Kalevan kisat päättyivät lopulta kisan ennakkosuosikkina pidetyn Antin kohdalta murhenäytelmään. Heinäkuun aikana pahentunut vaiva pakotti lopulta vetäytymään kisasta juuri ennen callingtelttaa. Meikien tunnelmat kisan jälkeen on luettavissa lehdistötiedotteesta Press release 26.7 18.20. 

Heinäkuussa meiki oli kapteenina heilumassa kalottiottelussa varsin voitokkaissa merkeissä. Seuranani viehättävä korkeyshyppy-diiva Sofia. 

Elokuu

Elokuussa seurattiin silmä ja dekki kovana yleisurheilun MM-kisoja Moskovasta. MM-kisojen kunniaksi laadittiin valtakunnan viralliset Top 10 hottest athletes listat, Top 10 hottest female athletes in Moscow 2013 & Top 10 hottest male athletes in Moscow 2013. Vuoden loppupuolisko menikin pitkälti seurahullujen temppuja taivastellessa kuten elokuun lopun kirjoituksissa Piikkinä lihassa ja Viikkokisat V...ksi. Elokuun lopussa jätin valituksen urheilun oikeusturvalautakuntaan, puheenjohtaja Riekkisen tempuista ja myöhemmin syksyllä asia ratkaistiin kiistatta edukseni. Loppukausi meni kalevankisojen jälkeen laskukunnossa kun puoli kesää oli mennyt herkistellessä. 

Syyskuu

Syyskuussa meikin ammattitaito kilpailunjärjestäjänä sai sen verran tunnustusta, että ensimmäistä kertaa niistä palveluista korvattiinkin jotakin. Törmäsen kans hoidettiin ajanotto ja lähetys ammattioppilaitosten opettajien mestaruuskisoissa. Samassa kisassa oli myös meikin kauden päätösjuoksu, kesän ainoa satanen. Opettajien iltajuhlassa teeskenneltiin lehtoreita lehtorien joukossa ja siinä samassa tuli pyöräytettyä syksyn pulimenokausi sujuvasti käyntiin. Näistä kauden päätöstunnelmista kertoiltiin tekstissä ES-Satanen. Syyskuussa hippaaminen sitten maistukin todenteolla kun kesällä meni kolme kuukautta täysin hippaamati. Syyskuussa taas joku nimettömänä kirjoitellut satu-täti muisti meikiä nimettömällä kirjeellä. Julkaisin nimettömät kirjeet täällä, ja ne saivat muutamassa päivässä puolitoistatuhatta katselua. Siinä kävi suurelle yleisölle selväksi minkälaisten ihmisten kanssa täällä ollaan tekemisissä. 

Lokakuu

Lokakuun alkupuoli meni yskiessä akillesjännetulehduksen kanssa. Puntti osasto alko kuitenkin kulkemaan ja kuun lopussa laitettiin synttärikyykyssä ennätysraudat pakettiin. Samalla kerroin uudesta urastani uuden lajin parissa, tekstissä DJ-Meiki. Niilo pääsi syksyllä pois armeijasta ja tarinoi nastana kokemuksistaan jutussa Suomen suurin kuntokoulu. Niilon kohalla armeija ei kuitenkaan tässä tarkotuksessa yllättäen toiminu. 

Synttärikyykky 3x170kg. 

Marraskuu

Heti marraskuun alkuun risteiltiin perinteinen yleisurheilun gaalaristeily. Lujaa tietysti meni mutta ei onneksi yhtä lujaa kuin vuotta aikaisemmin. Motto oli kuitenkin edelleen "silloin kun lähetään risteilee niin silloin risteillään loppuun asti". Siinä reissun aikana tuli teräväpäissään keksittyä semmonen vitsien kavalkadi ettei paremmasta väliä, tämä kirjalliseen muotoon puettu stand up-esitys on luettavissa kirjoituksesta Neuvostoliiton risteily. Tekstissä Koordinoimalla kuntoon palattiin taas pitkästä aikaa tiukasti alueen yleisurheilua koskeviin asiakysymyksiin. Marraskuun alussa tuli tieto että voitin käsittelyn urheilun oikeusturvalautakunnassa. Sen kunniaksi julkaisin kuun lopulla suurteoksen Yleisurheiluvuosi napapiirillä. Siinä paljastettiin lähestulkoon kaikki väärinkäytökset ja temput mitä tietty piiri oli harrastanut läpi vuoden. Edelleenkin täytyi pysyä tiivistetyssä muodossa ettei synny kokonaista kirjaa. Harjoituksellisesti marraskuu meni hyvin. Akillesjänne leppyi ja hommat onnisti. Kuitenkin kävi niin että meikin piikkarit repes totaalisen kappaleiksi ja oli hankittava uudet. Mieleistä mallia ei kuitenkaan löydy koko maailmasta ennen helmikuuta, niinpä oli tyydyttävä toiseksparhaisiin mitä on olemassa. 

McRisteily-ateria + uus rotsi. 

Joulukuu

Joulukuu on menny meikillä pitkälti päin persettä reenien suhteen. Ehkä uudet piikkarit kävi kohtalokkaaksi koska ne hiersi kunnon rakot akillesten päälle ja sen jälkeen jänne ärtyi uudelleen. Harjoittelusta 400 metrin vaatimalla tasolla ei tullut mitään, koska kaarrejuoksu tuntuu akilleksessa kaikkein pahimmalta. Niinpä tein päätöksen että juoksen ainoastaan suoraa, kunnes tuntemukset akillesjänteessä ovat täysin normaalit. Suoralla pystyn juoksemaan tällä erää kivuitta. Näin ollen tavotteita hallikauden suhteen on jouduttu kovasti muuttamaan. Aion kuitenkin kilpailla jollakin matkalla, mikä tarkoittaa siis lähinnä 60 metriä. Toisaalta innostaa kovasti, toisaalta hirvittää. Antin pillun halkeama alkoi eheytymään loppusyksyyn mennessä. Syksyn puutteellista harjoituspohjaa Antti kävi paikkailemassa varsin onnistuneella kolmen viikon leirillä Etelä-Afrikassa ja palasi sieltä parahiksi suomeen joulun viettoon. Näin loppuvuodesta alkaa jo loppu häämöttämään taisteluissa seurahullujen kanssa. Aika tarkalleen vuosi taitaa riittää sillä saralla, että saadaan asiat vihdoin järjestykseen ja focus oikeisiin asioihin. Uusi vuosi edessä ja uudet kuset, mutta silti toiveikkaana. 

PS: Jotkut miehet ovat kyselleet Repan perään ja toivoneet uusia kuvia Repasta. Repa on viettänyt viime kuukaudet kiinassa ja palaa sieltä tammikuun lopulla. Toive välitetään eteenpäin. 

Meikin joulustressaantunut joulumuistaminen Meikien facebooksivuston puolelta. 

- Meiki (Eemeli)