torstai 29. toukokuuta 2014

Hullu arkisto - File closed

Its good to be back. Vielä en oo back on track vaan takas seuratoiminnan parissa. Johan siitä ehti olla jo melkeen kokonaisen vuoden sivussa. Olihan siksi aikaa askaretta piirin ja liiton hommissakin. Niin ja tietysti harrastin näitä oikeusprosesseja. Seuratoiminta on kuitenkin se asian ydin, yleisurheilun alku ja juuri. Piiri ja liittotasoilla pyritään tekemään se mitä voidaan seurojen toimintaedellytyksien tukemiseksi mutta seurojen kautta kasvavat ne harrastavat massat ja huiput.

Lapin Lukon hullutukset on nyt taakse jätettyä aikaa. Saavat järjestellä siellä asiansa tästä lähtien juuri niinku haluavat. Nykysellään on ihan kiva vaan tyytyä naureskelemaan sivusta sitä touhua. Huhuja on tietysti jo liikkunutkin uudesta Rovaniemelle perustetusta seurasta. Ihan uusi seura ei ole kyseessä vaan vanha ja perinteinen, nyt uudelleen elvytettävä Pohjan Koitto. Hieno haaste ja mahdollisuus lähteä tekemään seuratoimintaa täysin puhtaalta pöydältä. Kaikki lähtee nollilta mutta suunta on vahvasti ylöspäin kun taas suuri paikalliskilpailijamme on ottanut päinvastaisen suunnan. Ennen pitkää kehityskäyrät leikkaavat.

Kun pohtii Rovaniemeläistä urheiluelämää tältä ja viime vuodelta, saattaa miettiä että mikä perkele täällä on vialla. Seurakenttä on elänyt isolla kädelle useammassakin lajissa. Lapin Lukon yleisurheilu on hajonnut vuoden sisällä kolmeen osaan, uintiseura on jakaantunut kahtia ja voimisteluseurastakin on osa erkanemassa. Näiden lisäksi aiempina vuosina alppipuoli lähti OH:sta ihan käräjäsalien kautta ja kymmenisen vuotta sitten painonnosto jakaantui kahteen porukkaan. Kymmenen vuoden jälkeenkin painonnostajille on kauhunpaikka kun juuri avatussa uudessa painonnostosalissa pitäisi alkaa molempien seurojen reenaamaan samassa tilassa. Tarkemmin kun analysoi seurakentän muutosta, voi miettiä onko liika keskittäminen ollut oikea tie seuratoiminnassa. Useammassakin lajissa yksi seura on kasvanut käytännössä monopoliasemaan ja lopulta hajonnut taas osiin. Tietysti jokaisessa seurassa on ollut omat ongelmansa mutta yhteisenä piirteenä on ollut vaihtoehtojen puute. Pidän parempana tilannetta jossa olisi tervettä kilpailua seurojen välillä, eikä yhden seuran monopolia. Kun vaihtoehdot ovat kadonneet ja ajettu alas, on ne täytynyt luoda uudestaan. Seurauksena on ollut kipeitä seurojen hajoamisia. Kilpailu myös pakottaa kaikkia osapuolia kehittämään jatkuvasti toimintaansa. Sopii vain toivoa että kilpailu pysyy terveenä.

File closed.

Niin tosiaan, satuin voittamaan oikeusturvalautakunnassa saman asian toiseen kertaan. Tällä kertaa siitä ei enää tarvi alkaa kirjaa kirjottamaan. Tottakai uusia härskejä ja vitsikkäitä temppuja yritettiin joissa riittäisi taivasteltavaa mutta peruskaava jutussa oli pitkälti sama. Eikä siihen uusintakierrokseen enää liittyny kovin suuria jännitysmomentteja, kunhan sai hoidettua asian pois alta. Kyllähän se juttu oli alusta asti selvä, vaikka yrittivät mm. laatia asiakirjaväärennöksiä ja jättivät tekaistun rikosilmoituksen. Heidän väärennöksensä paljastuivat kusetukseksi kokouksesta otetun ääninauhan avulla. Edellinen puheenjohtaja todentotta oli ansainnut kannuksensa kunniapuheenjohtaja nimitystä varten, vuodessa seura kolmeen osaan ja kaksi tappiota oikeusturvalautakunnassa. Jospa nyt sitten kaikki pääsevät edistämään yleisurheilua omien arvojen ja periaatteidensa pohjalta. Nyt ajattelin sulkea hulluarkiston, toivottavasti lopullisesti.

- Eemeli 

1 kommentti:

  1. Jes! Lisää yu-seuroja Rovaniemelle. Kohta jokaiselle on omansa ;-)

    VastaaPoista