Huhhuh, viimein onnistaa. Kilpailin eilen Vantaan Hiekkaharjulla. Sieltä tuli kesän ensimmäinen ennätys pöytään (kasin ennätystä ei lasketa) ja heti kerralla melkeen puolella sekunnilla. 51.33 oli nelosen tulos ja kilpailun kolmas sija. Lampinen voitti. Kyllä meiki on tienny jo ennen kauden ensimmäistä kisaa että sieltä se on tuloillaan. Mutta kun toukokuun viiminen päivä piti kappaloitua ja kesäkuu meni kuntoutuessa ja hipatessa niin näin pitkälle meni tulosten tekeminen. 51 alituskin ois ollu haarukassa ilman takasuoran navakkaa vastatuulta. Tulos parani 5 päivän takasesta Oulun kisasta sekunnin ja 2 sadasosaa. Meiki arveliki että Oulu menee vielä uudelleen orientoituessa, sillä sitä edellinen kisa oli Elokuun kisat ja välissä vielä puliukkonuha. Olihan siellä Oulussa lisäksi vielä tolkuttomampi takasuoran vastis joka seuras vieläpä koko matkan. Meiki tunsi jo heti junassa herätessäni että tänään onnistaa. Veryttely hölkässä rennon letkeä tunnelma vaan vahvistu. Eka aukasu veto rullas, sen jälkeen ajattelin vaan että just enjoy the every second of it. Ne on nimittäin ainutlaatusen hienoja hetkiä, kun harvoin on se tunne että onnistaa ilman mitään hätää. Paljon tämän eteen on uhrattuki. Viime lauantaina nimittäin vaihdoin pulipullon iltareippailuun vaikka yritettiin höynätä kapakkiin.
Tää oli meikin 12 ulkoratojen nelonen, yks on juostu sisällä ja muutama viesti päälle, eli ei tässä vielä kovin konkareita olla. Tämän kesän juoksutki kahta viimistä lukuun ottamatta on menny vielä aivan tavoille opetellessa. Jos jonkinlaista kommervenkkia niihin on sisällytetty. Eilen oli jo aivan solid run, jossa tuntu että tässähän juostaan jo aivan järkevästi mies miestä vastaan kilpaa, eikä vaan pyristellä menemään. Antti kun kertoilee sen juoksu taktiikoista, niin meiki saa vaan ihmeissään kuunnella että on se jo konkari. Meiki on siihen verrattuna vielä aivan oppipoika. Mutta on se Antillaki ollu omat taktiikka harjotuksensa. Viimeeksi viime talven Sm-halleissa, jossa se sai ittensä taktikoitua kulta saumoista neljänneksi. No nyt ei tarvi enää Antin harjotella vaan tehdä tulosta. On muuten menny tämäki blogi aivan toistensa kehumiseksi vaan. Ei oo enää sitä alku aikojen railakasta toinen toisensa solvausta.
Perhaps joku on ehtiny jo ihmettelemään tilastopajan tuloksia nuista kisoista. Ne on päin persettä miesten 400 osalta. Siellä meiki on laitettu kisan neljänneksi ajalla 51.99 vaikka olin kolmas. Sitä en epäile hetkeäkään. Pronssi mitalikin meikille jaettiin kisapaikalla ihan niinku kuuluki. Silti tilastopajaan oli onnistuttu lähettää päin persettä kirjoitetut tulokset jossa kolmannen ja neljännen sijan urheilijat on onnistuttu kääntää väärinpäin. Vituttaa kun tässä on saanu alkaa oikomaan tuloksia että oma ennätys päätyy virallisiin tilastoihin.
Toinen kommervenkki kisoissa oli miesten kymppitonnilla jossa Oscar Härkönen pysäytettiin kierrosta liian aikasin. Saattaahan se hippasen vituttaa kun on puolisen tuntia juoksennellu ja sitten otetaan muka maaliin ja kohta hätistetään vielä uudelleen liikkeelle. Kaikesta huolimatta Osku juoksi ennätyksensä. Kympillä kun on helvetisti juoksijoita ja paljon kierroksia laskettavana niin tuo maaliintulo sähläys tapahtuu melkeen joka kisassa, joskus jopa arvokisoja myöten.
Vaikka video takaa onki niin siitäki voi päätellä että kyllä olin kolmas. Kuten myös kuvasta palkintojen jaosta. Tässä vaiheessa oli vielä hyvin voimia jälellä.
Vielä jatkuu meikin kausi. Edessä on vielä sunnuntaina Kokkosen Kakkonen Kemissä ja 13.9 kauden päätös Jyväskylässä. Kauden viimiseen kahteen viikkoon tulee neljä kisaa, elikkä kauden vilkkainta kilpailu rupeamaa eletään. Kahdessa viimisessä kisassa on luvassa myös 100 ja 200 metrin matkat joita meiki ei oo vielä joussu tälle kaudelle. Nastaa mutta saattaa silti hirvittää.
PS: Pitäiskö tehdä myös the hottest paraolympians lista?
T: Meiki (Eemeli) Soitellaan ja ei soitella, maybe.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti